SALAiNEN

SALAiNEN

Ikiajan muovaamat portaat hahmottuvat;
kuitenkin vasta kun hengitys on tasaantunut,
kohina suonistossa laantunut lepopulssin tuntumaan
ja haihatteleva mieli palannut henkiseen kotiinsa.

Siinähän ne ovat,
tälläkin harvoin käydyllä rannan osalla;
nyt kuitenkin juoksevan lumen pakkautuminen
on tasoittanut poukkoilevan uran siedettäväksi,
silonut pahimmat leiskautukset.
Ihmisen on hyvä kulkea vuorikaurista leikkimättä,

Karut on silti näkymät,
pulterikiveä,
sellaista astianpesukoneen kokoista,
vierivieressä;
suven aikaan kulkeminen lähes mahdotonta
ja silloinkin joku kiima mielessä,
että viitsiytyy mokomaan.

Upeaa on tällä paikalla,
tästä kulmasta silmät sirhollaan sihdata rantoja -
muinaisia tantereita -,
joita kenties ensimmäiset hyljekansanedustajat
muinoin hyväilivät myös näkimillään.

En tuo tänne Salaiseen hiljaiseen ketään vierasta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.