KENTTÄPOLKU

KENTTÄPOLKU

Siloinen rannan santa houkuttaa käymään eestaas;
koukuttanut aina hamasta siitä saakka
kun tälle sivulle Jäämerta
näkimet ensikertaa osuivat ja laskeutuivat.

Sielu oli myyty,
huomenlahjana monijalkaporoja lauma herätessä;
niin väkevä tunne silmien kautta
hyvän syvän unen tuppuraiseen humeettiin,
että niitä piti hieraista useampaan otteeseen
uskoakseen lopulta näkimien näkemään.

Nytkin heti tälle konnulle saavuttua -
toissa viikolla - myrskyn asetuttua laantumaan,
lumityökalujen haltuunotto,
sitten pukkaamaan kenttäpolku vuoksen rajaan
ja kaupan päälle,
heti perään rietas tepastelu immellä -
vuoroveden sileäksi lanaamalla,
omia jälkiään ihaillen.

Höppänää touhua - ei järjen kipenettäkään,
mutta upeaa on tallata jälkijotos suureen autioon,
luoteen puhtaaksi nuolemaan santaan.

Sitä vaan on kaikenlaista - etenkin,
jos antaa sielunsa karata haihattelemaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.