KOiRUNiLMA
Räntää läiskii kasvoille,
oneaa,
harvakseltaan esiintyvä itätuuli tuo Siperiaa;
hämäräinen mielikuva on tunnistavinaan Suhoi Nosin.
Se lienee kallonporaustieteessä diagnosoitavissa
absurdiuden riemuvoitoksi.
Wanha jäämä Tsar-Bombasta.
En anna periksi.
Siellä se.
Muinoin.
Kolean myllerryksen taustalla varma tieto,
kesään mennään vaikka läpi ankarien rantakallioiden,
pian on krookusten, esikoiden,
helmililjojen heräämisen aika;
vilpittömän silmänilon aika.
Itäisimmän Varangin koirunilmassa huumaava kevät,
uumoilee parahultaisesti syntyvän kesän uumilla,
herkillä huulilla hymy,
sanojen karattua niiden rakosesta ryöppynä -
huomattavan runsaasti ennen aikojaan.
Ilmassa sellainen määrä siipien havinaa,
etteivät lintulautat sovi ohittamaan toisiaan
vaan osan pitää sivuuttaa uimalla.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi