KUTiTUKSiA

KUTiTUKSiA

Tuli luo koukeroisia, kovin ailahtelevia mielikuvia
ja hurlumheita kaikista suurinpiirtein satunnaisesti
esiinputkahtelevista asioista.
Vakavuudelle ei sijaa, ei häpyä, ei tolkkua.

Liekkien häilyväisen tanssahtelun seuraaminen
tekee kopean kuolemankin upean naurettavaksi,
elämänpolun taivaltamisen oneaksi matkaksi apeana
upeasta kurjuudenlaaksosta toiseen.
Ja päinvastoin.

Lopullista vastausta ei anna tuli - vihjaa vain,
leiskuaa kiehtovan vihjeen jostain epämääräisestä,
hövelistä tahosta minne asioita kannattaa vatvoa,
tai olla vatvomatta;
siinä mielessä tuli on aito savakko,
jättää vastapuolelle käsittämisen ankaran taakan.

Lohdutukseksi tosin tarjoaa makoisan alustan
valmistaa humeetissa mieltä kiihottavia herkkuja,
aistinautintoja niin kaukaa ihmiskunnan historiasta
kuin suin on maanmatosen ällillä mahdollista käsittää.

Perimän sisältämät lukemattomien sukupolvien
nuotiokokemukset tiivistyneessä muodossaan
kutittavat sielua syvältä.
Niin syvältä että tuntuu hyvältä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!