sunnuntai 13. marraskuuta 2011

TUOKSUVA KEiTTO


TUOKSUVA KEiTTO

Tuulilla lastattu taivas lipuu pilvenlonkien lomassa,
maa on syntinen laulu - mustavalkoinen taulu,
kuva siitä missä hetkessä elämme
ja odotamme puhdistusta.
Lumi antaa odottaa itseään.

Sielut karkaavat varjojen mukaan,
häviävät tyyten tällaisessa harmaassa.
Suoraa tietä on hankala kulkea
kun hahmottaminen käy työlääksi.

On oikein pysähdyttävä,
käytävä kokeilemassa onko sitä tiellä
vaiko tien vieressä.

Myöhemmällä, näkymättömän auringonlaskun jälkeen,
kun valot alkavat näkyä,
erottuvat epätasaisuudetkin,
matkanteko helpottuu;
paluu lähtöpisteeseen alkaa tuntua uskottavalta.

Se hymyilyttää,
odottamassa on jo porstuaan saakka tuoksuva keitto,
sakea rasvainen liemi,
josta savustetun siankyljen lohkareet,
keltaisen hernemassan keskeltä anovat:
"Ota minut, ota minut."

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Mäpä tulin tykkäämään!

    Meilläpä tuossa vastapäätä sulatellaan viime talven lumia.

    iloista eloa sinne ylämäkeen

    -miina-

    VastaaPoista
  2. Miinalle:
    Tänksistä vaan!
    Antonovka omenat säilyt parhaiden haapapuusta tehdyssä laatikossa.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi