SYYSKÄVELY
Ottaa itsestä
ja kävellä aamutuimaan huuruisen kuolpunan halki
kaikessa rauhassa palasta.
Autereisen, häilyväisen usvan läpi luppoinen
satumetsä kuvastuu säkeenä runossa.
Vain korppi puuttuu,
puuttuu jossain vilahtava keltainen täysikuu.
Muuten tola on kohdallaan.
Kuren kirkaisu hämyn sylistä,
kuin riipivällä liidulla tauluun piirtäisi;
saa lähes löysät valumaan lahkeeseen,
tohkeessaan kun taivaltaa.
Ilmassa tuoksuu sammakon eletty elämä.
Silmät sulkemalla näkee valtaisan siikaparven lipuvan
polun yli syrjään,
suoraan aukiolle avattuun havakseen.
Saatavat ne olla harrejakin, en nää enää tarkoin,
lasit jäivät akkunaan ettei tule vilu.
Voi sitä sätkyttelyä, sitä kuhinaa ja kihinää
mikä satimessa syntyykään;
yhtenä nuorana hopeakylkisten kalojen massa
punoo itsensä ahdinkoon ihmisen lailla.
Ihmisen lailla.
Ottaa itsestä
ja kävellä aamutuimaan huuruisen kuolpunan halki
kaikessa rauhassa palasta.
Autereisen, häilyväisen usvan läpi luppoinen
satumetsä kuvastuu säkeenä runossa.
Vain korppi puuttuu,
puuttuu jossain vilahtava keltainen täysikuu.
Muuten tola on kohdallaan.
Kuren kirkaisu hämyn sylistä,
kuin riipivällä liidulla tauluun piirtäisi;
saa lähes löysät valumaan lahkeeseen,
tohkeessaan kun taivaltaa.
Ilmassa tuoksuu sammakon eletty elämä.
Silmät sulkemalla näkee valtaisan siikaparven lipuvan
polun yli syrjään,
suoraan aukiolle avattuun havakseen.
Saatavat ne olla harrejakin, en nää enää tarkoin,
lasit jäivät akkunaan ettei tule vilu.
Voi sitä sätkyttelyä, sitä kuhinaa ja kihinää
mikä satimessa syntyykään;
yhtenä nuorana hopeakylkisten kalojen massa
punoo itsensä ahdinkoon ihmisen lailla.
Ihmisen lailla.
Oh-show-tah hoi-ne
Auvoisa syyskävely johtikin miettimään satimessa oloa, siian lailla, ihmisen lailla. Sillä lailla.
VastaaPoistaDemetriukselle:
VastaaPoistaKyllä niin, olen tässä siiastus hommassa puuhaillut pitkin viikkoa verkkaisaan. 55 siikaletta on pakkasessa. Lisää tulee kun vain viitsii porkata.