PiTKiN PÄiVÄÄ NALLEKARKKEJA
Istahdan puolilta päivin tuokioksi kannolle ja puhallan.
Olen uupunut, nuutunutkin,
palaamassa yhdeltä sadoista maailmanympärimatkoista.
Kaikki ne väsyttävät, vaikka on minulla usein eväät.
Napostelen pitkin päivää nallekarkkeja.
Matka kai se on liian pitkä;
ehkä maan ääri idästä länteen samana päivänä on liikaa.
Olen, luulen, vain tavallinen yltiöpää
joka haluaa kulkea taivaanpiirin puolessa päivässä.
Joiltakin menee koko ikä pelkkään meinaamiseen,
saatikka että edes aloittaisivat matkailua.
Hopeinen seitti, tuulen häilyttämä,
osuu sänkiseen, ahavan piiskaamaan naamaan.
En jaksa hätistää sitä pois,
niinpä se kietoutuu hiuksiini
ja muuttuu osaksi ruokkoamatonta lettiä.
Hällä väliä, pujottelen sen kotona pois - lasken vapaaksi.
Katsahdan tievan huomassa olevaan lompoloon.
Jonkun korvat piirtyvät rantaveteen.
Outoa - nousen ja lasken katsomaan.
Koirankorville taipuneet kirjan sivut;
joku on hylännyt Linnunradan käsikirjan liftareille.
Ne ne näkyvät siilautuvassa valossa vasten.
Istahdan puolilta päivin tuokioksi kannolle ja puhallan.
Olen uupunut, nuutunutkin,
palaamassa yhdeltä sadoista maailmanympärimatkoista.
Kaikki ne väsyttävät, vaikka on minulla usein eväät.
Napostelen pitkin päivää nallekarkkeja.
Matka kai se on liian pitkä;
ehkä maan ääri idästä länteen samana päivänä on liikaa.
Olen, luulen, vain tavallinen yltiöpää
joka haluaa kulkea taivaanpiirin puolessa päivässä.
Joiltakin menee koko ikä pelkkään meinaamiseen,
saatikka että edes aloittaisivat matkailua.
Hopeinen seitti, tuulen häilyttämä,
osuu sänkiseen, ahavan piiskaamaan naamaan.
En jaksa hätistää sitä pois,
niinpä se kietoutuu hiuksiini
ja muuttuu osaksi ruokkoamatonta lettiä.
Hällä väliä, pujottelen sen kotona pois - lasken vapaaksi.
Katsahdan tievan huomassa olevaan lompoloon.
Jonkun korvat piirtyvät rantaveteen.
Outoa - nousen ja lasken katsomaan.
Koirankorville taipuneet kirjan sivut;
joku on hylännyt Linnunradan käsikirjan liftareille.
Ne ne näkyvät siilautuvassa valossa vasten.
Oh-show-tah hoi-ne
Olen tässä useana päivänä huidelllut pitkin poikin eurooppaa, kohtapuoliin pitäisi jonkinmoinen fyysinenkin reissu heittää. täytyypä muistaa ostaa nallekarkkeja sekä ottaa pyyhe mukaan=)
VastaaPoistaRunosi antaa hyvän potkun itsetutkiskeluun. Kumpaan ryhmään kuulun? Meinaajiin vai niihin jotka heittävät repun selkäänsä, lähtevät jotta pääsevät perille. Tai sinne päin edes, jonkin matkaa.
VastaaPoistaMinne lie kirjansa heittänyt itse kadonnut. Ei mahtunut mukaan, tarpeettomaksi käynyt kirja korvineen. Kirjaa voi nyt lehteillä valoa vasten.
Hyvä tuolla on tallustella.
VastaaPoistaValmiiksi tehdyllä polulla.
Miten ne poroset muuten ällää mennä polkua pitkin?
Mistä ne oikein tietää, että minne johtaa mikäkin?
Äläkä yhtään käkätä siellä... kysyin tän ihan tosissani!
Hevoiselle:
VastaaPoistaWAI NIIN! Ota ihmeessä nallekarkkeja mukaan. Lidl myy parhaita.
Lastulle:
Lienee saanut liftin johonkin paremmalle linnunradalle.
Arjaannelille:
Kyllä on ja porot hoksaa mennä jälkeä pitkin. Kaikki polut johtavat veden ääreen. Enkä käkätä, olen tosissani.