SLAAViKYYKYSSÄ
Tulen kaipuu,
se on kerrassaan kummallinen asia;
siihen kun on kerran lapsuudessaan sytöt saanut,
niin eipä se hevin päästä irti.
No ehken sitten maahan palatessa
jo hellittää kynsiään sielusta...
kaiken muun tähellisemmänkin ohessa.
Siihen saakka kuiten,
lienee aivan tyhjä selitellä kehtuutaan - ei tepsi -
kahta suurempi hinku vaan nousee.
Ei auta tulitarpeiden vähättely,
sää ylipäänsä
tahi muukaan laiskansuonipitoinen perustelu.
Ottaa oitis käyttöön hevi-asetukset;
otsalohkoon kihoaa huumaava tervaksen tuoksu,
käristyvän Huilun tuhdin sielua riipivä ripinä
ja esi-isien vallattomimmat ikiaikaiset tarinat -,
ne saavat ylimääräistä puhtia kiihkeyksiinsä.
Laitapa nyt tavallisena tilastoukulina
tuollaiselle wimmalle kampoihin - siitä mitään tule -,
pian aikaa olet kasaamassa kamppeita,
kykkimässä slaavikyykyssä tulta sorhaten.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi