HERÄÄ MERiSUMU
Kauniita ihastussanoja sataa ilman täydeltä;
on lopulta tyven hetki - tuulen kääntöpiiri,
työttömänä tuuliviiri;
kaikki suuta huuhtelevaan vastahankaseen
huutamalla toimitettu sanapilvi palaa alas.
Muutamalla immelmannilla,
piruetilla,
äkkikiepsahduksella.
Ja vaadittu taiteellinen vaikutelma,
se on siinä kun lausutut palaavat hillittyinä -
säädyllisellä pieteetillä -
tähän kaamoksen huikeaan värimaailmaan;
arktinen wimma pois,
kokonaan pois.
Kirsinen maa kuortuu "oi-oilla ja ihqilla",
niin syvillä huokauksilla että se synnyttää imua;
näin herää merisumu,
alkaa lipua rantamantua päin
ja pian on pilvivalon alla harmajainen untuvahuopa,
viltin alla kiihkeänä sykkivä hyinen suolavesi
sinimustana märkänä.
Kaikki tämä yhdellä kokemuksella;
eikä kaikkea saa edes ylöspistetyksi.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Kirsinen??
VastaaPoistaSumu on kuulema meren surua....yhdessä leffassa oli tuollainen tulkinta, jäi päähän pyörimään. öö..öö.. Simon and the oaks, on sen leffan nimi.
Kirsi; routa.
PoistaMerisumu varmaan, liittyy Haavruuan lauluun.