HÖNKÄ

HÖNKÄ

Kyllä se tuulla viuhotti,
vaan yritykseksipä jäi vaikka kuin;
siivosi maasta laitimmaisimmatkin irtorippeet.

Nekin lautakasan alle piiloon kykistyneet -
siipispankolleen otti -,
huiskautti ylängölle karaistumaan kiteiksi;
sieltä aikanaan Pohjan akan kyydillä
tulevat naamanahkaa ruoskimaan

Muuten kyllä komeaa soitto,
hormissa ulajointi oli jo sitä tasoa,
että luulin Fältin Kallen jääneen mutkineen piisiin;
tuulenestolunkun läpsytys kuitenkin sai huokasemaan,
vinkka siellä vain oli pyrkimässä pirttiin.

Innostui ulkona välillä sellaiseen mourunaan
jotta tuomiopäivän pasuunaksi froua arvuutti;
sitten huoahti kun vilkkuvalorattori myötätuuleen
rantteelta linkosi lunta ja mourusi pois.

Eipä siinä mitään,
ihan normaalinen talvinen hönkä,
ei mitään erikoista - sitä yhtä ja samaa tavallista.

Näiden hönkien takia ei kannata hyllyille
kuukautta pidemmäksi einettä varata.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.