KAAMOSKASTE Runo № 3300
Näillä mennään,
ravitsevaa vaigatšilaista kiljuhanhenmunakastetta,
raakahernehillä liehiteltynä,
saattaneepa seassa olla joltimoinen kipene
ehdoin tahdoin savustettua raavastakin;
vaan kyllä sillä saa ryöttäsimmätkin synnit anteeksi
nyt kun sielu on poissa konnuiltaan -
kaamosta viettämässä varjonsa kera jossain.
Paikkaa ei ihmiseläimen kaltainen otus osaa tietää
näillä kusiaisen valtaoikeuksilla,
ei edes rikkiviisas napsu,
vaikka muuten tietää kaiken kaikesta
ja takkavitallisen muutakin joutavaa.
Kaamos -
millä seuraavassa tarkoitetaan sitä ilmiötä,
jota on mahdollista seurata tällä leveyspiirillä
ja jossa mahdollista elää sen sisällä -
on nyt oikihyvällä mallilla.
Kymmenen päivän kuluttua on sen kuolokohta,
wanha höpsykkä torkahtaa pesäpäivilleen
ja kun on muutaman ajan elvähtänyt,
alkaa entisiin hommiinsa uudestisyntyneenä.
Ja elämä on niin tapetum lucidum.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Jo vain on tekstiä kertynyt Hukalta=) Mulla vasta, ehkä, eka satanen koossa, vaan hätäkö tässä, pitkää ikää ja paljjon sanoja... .
VastaaPoistaKyllä sitä kertyy kun toistakytä vuotta joka päivä väsää.
Poista