REiKÄ
Hurskaita ajatuksia pukkaa rantaa paarustaessa,
toki joskus korskeitakin,
mutta vain omien tuttujen leukaperien jauhettavaksi.
Yksinastujan ikuinen onni,
sielun varjo vierellä ei nalkuta,
ei piinaa kinalla.
Sitä paitsi;
vesirajan kivenmutikat ovat hyviä kuulijoita,
ovat aina samaa mieltä - eivät pane kampoihin,
jatkavat vain kasvamistaan väärään suuntaan
vääristäkin mielipiteistä huolimatta.
Aikansa kun niille hölöttää,
pyrkii kielen päälle tuppaamaan vanhurskaitakin,
siis niitä vanhempia vielä ehdampia eetoksia.
Jonkun sortin takaumina kai.
Siltä mellevältä ajalta kun maapallossa oli kahva
ja päässä niin tuhti annos hyväntahtoista hölmöyttä,
jotta uskoi muuhunkin kuin siihen,
että lumeen kustessa reikä tulee.
Reikä se tulee tulevaankin lumeen,
se on uskoni ja säveleni,
eikä muusta väliä.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi