KARMiiNi

KARMiiNi

Syksyn värejä on siellä täällä,
kuin huitaisemalla huiskaistu maisemaan;
mitään varmuutta ei aidosta tolasta ole.

Muuta kuin se iänikuinen - parivuotinen miehenmuisti,
jota sitäkin johtuneista syistä typistetty
kaiken muun joutavanpäiväisen ohella.

Toki säästämisen hyvettä ajatellen - puhtaasti -
eihän sitä nyt muuten.

Vihreää enempäsä yhä,
siellä täällä ruostuneita koivuja,
muutama ilopilkahdus - kirkkaankeltainen lehti.
ilo tuokioon syntyy pieteetillä.

Mannulla sitten kyllä paremmin,
juolukalla erinomaista viininpunaa,
mustikkain oranssiin sekoittuen.

Paljaammilla maastoläikillä -
jossain puuttoman liepeillä -
sianpuolukan upeaa karmiininpunaa;
oikein värisyttää kehoa sen punaisen syvyys
ilman pohjatonta pohjaa.

Haikeus kaiken väriloiston jättämiseen kertyy.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.