LANGAN PÄÄT
On niitä hetkiä kun havahtuu;
syksyn selkeitä oireita kyllä,
vaan saattavat lipua ohitsekin,
jos humeetissa sauhuaa jotain muuta ätäkämpää.
Tulen synnyttäminen,
sen ääreen istahtaminen,
se yleensä hiljentää kiirut;
ikiwanha riitti toimii vielä tikitysaikanakin,
vaikka harvemmin sitä tulee mokomaa
siitä vinkkelistä pähkäiltyä.
Mutta niin se vain on,
jahka tulen - vähäpädönkin -
on saanut elämään
ja sen tykö asettuu,
niin piankos olemassa oleminen kevenee;
johtuneeko siitä että eetokset erkanevat kehosta...
Henkinen kuorma siirtyy välitilaan,
unen ja valveen rajamaille,
näkimet näkemään unta ja totta samaan aikaan.
Sielu asettuu kuuntelemaan muinaisia
ja jos samoille tulille on osautunut muitakin,
niin pianpa ympärille kiehittyy tarinoiden vyyhti;
joku ottaa langan pään - siitä se alkaa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi