lauantai 23. syyskuuta 2017

LUTERiMiiNOJA


LUTERiMiiNOJA

Niin laiskoja hupahtavia eetoksia,
jotta pitää olla nurinkurin rinteessä -
pää persien paikalla
ja toisinpäin tietty päinvastoin;
vasta sitten suostuvat pullahtamaan ilmoille.

Kyse on laiskuuden ihannoinnista,
se on rankkaakin rankempaa työtä
kun pitää vältellä ja pujotella
työnsankarien asettamia luterimiinoja;
terve ruumis nääs ei Piispan mukaan työtä kaipaa.

Kyllä tämä menettelee,
sateella,
etenkin rankkasateella pakkaa märähkö,
alaskäteen noruva vesi suuhun;
muuhun se ei vaikuta,
mutta housut kastuu ihan oikein lahkeista aloittaen,
mutta sisältä päin
koska lahkeita ei ole viikattu sukkien sisiin.

Ajatukset ovat kuitenkin loistavia,
ei niitä tohdi julki panna;
näkijä teurastetaan oikeaoppisten toimesta.

Siksi kellottelua syyskuun matalassa valossa,
hyvässä uskossa että rakkaus työtekoon ei palaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi