VAPAALLA KÄDELLÄ
Tuulen tanssima muoto kiehtoo,
se kieli joka syntyy kiehtovista koukeroista;
kosketus hankien pitkiin selkiin,
hipaisuja nietosten kupeisiin,
räystään päälle kaartuvaan kielekkeeseen.
Koillisen kiiruhtama palteiden yksituumainen suunta,
ankaran näytelmän huikea loppupeli -
kaikkein eläväisten tuijotettavissa;
kukin tavallaan ihastuneena - wimman jälkeen.
Tai vihastuneena,
jos se aiheuttaa vaikeutta -
vaikkapa etenemistä puhalluksen tuoksinassa;
semminkin jälkitolassa kolassa.
Haaveeksi on jäänyt;
oppia lukemaan talvisen myrskyn symboliikkaa,
tulkita tuiverruksen aikaansaannoksia,
kirjoituksia,
teosten yleistä muodollista ilmettä.
Lainkaan yksityiskohtiin takertuen.
Noin vain,
vapaalla kädellä huiskaistua kinosten viivaa seuraten,
mukaillen oman sielunsa hötkyilyä,
sen oikukkaan mutkikasta haihattelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi