RENATUS
Kylläpä se osaakin jutauttaa sielusta;
sen verta hyvän aikaa on jo edellisestä käynnistä.
Hyvänen aika - neljättäkö kuukauttako siitä -,
tuntuu taapäin elettynäkin pitkältä.
Ilmankos sielussa ontohkoa kuminaa -
tyhjäkäynniksi varmaan sanovat mokomaa,
kaikki itsensä sivistyneimmiksi tuntevat.
Eipä siinä mitään - olkoon niin,
ovatpahan rauhallisia - eivät hösyä alvariinsa,
semmosta kestä kukaan täyspäinen.
Vaan sulosoinnuilta kuullostavat mainingit
kun maalle rynnistävä vuoksi määrätietoisena,
aalto aallolta likempänä,
hipoo ulapan yli aavalle tuijottavan varpaita.
Tämmöstä se on - vilpitön riemu,
kuin uudesti syntymistä - eheytymistä;
Urbanistanin tylsistävä ote kirpoaa,
ropisee jo ennestään väkevää maata lannoittamaan.
Se tunne mikä täyttää rinnan äärimmilleen,
niin että sellaisesta haluaa kertoa kaikille julki;
sellaisesta pitää kynsin hampain kiinni - mieluusti,
jopa taistelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi