PALOKÄRKi
Pakkasaamun rapsakka kirpakkuus piristää;
on seisottava rantteella kovin taiten,
etteivät kylmät vaatteet,
lähinnä lahkeet hipaise ketaroita.
Koiru yön aikana tullut hulluksi - kiertää väkkäränä,
laukkoo huushollia ympäri viidettätoista kertaa;
nurmikko vain pöläjää.
Huuretta pinnoilla,
lasilla hyytynyt jääksi asti,
ruoholla jäätyneitä kyyneleitä.
Selkosesta kuuluu palokärjen huuto,
lempoako se mokoma sekoilee - yöjuoksulta tulossa,
ilman jäänyt - puutteeseen kiljuu.
Vaan saattaa se olla niinkin päin jotta;
tuska se on mustanutulla punapäälläkin
kun sydäntä oikein räydyttää.
Niin kaunis huomen,
virkoaminen heräämään unen syövereistä
jo hyvissä ajoin ennen ylösnousua;
säde pisti silmään peilin kautta.
Että saakutti osaakin osua juuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi