keskiviikko 10. syyskuuta 2014

PALAPELi


PALAPELi

Niin upea hiljaisuus kiirellä,
äänettömyys kiirii taivaanpiiriä laidasta laitaan.
Ja arktinen taivas liukuvärjäytyy,
oranssit joukaiset viistävät lakkapäitä mennessään.

Hehkuvankeltaisesta liekinpunaisen kautta
sulautuu syvän siniseen - ääntä päästämättä,
eikä missään tapahdu mitään;
liikkumatonta koskemattomassa selkosessa.

Väristää - kristalleja heruu silmäkulmista,
poukkoilee ahavoituneita uurteita leuan kärkeen.

Taitaa sydämen peseminen olla käynnistymässä;
vaikuttaa taas kovin siltä,
että tämä aistillinen kokonaisuus tekee vaikutuksen,
liikutus ottaa vallan
ja riisuu ajun alastomaksi kuin vastasyntyneen.

Kun olisikin ensimmäinen kerta,
mutta näin käy yhä useammin - herkkyys herkistyy;
yksinkertaisen karun kauneuden tajuaminen...

Lempo soikoon - kestää lähes ihmisen iän,
kunnes kaikki palaset loksahtavat kohdalleen.

Ikuinen arktinen palapeli on yhtä palaa vaille valmis.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi