torstai 29. lokakuuta 2009

KAiKKi KUNNOSSA


KAiKKi KUNNOSSA

Häät on suojassa,
luolassa syvällä hyvässä huomassa.
Ei niistä media jyvällä,
vaikka kynäniekkoja pyöriikin tiheään kylällä.

Paikalla ovat sattumalta:
Eräs kreikkalainen keikkaleikkaaja, todistamassa;
muudan suomalainen Lotto-veikkaaja.
Niin ikään todistamassa.
Sekä yks' tietty venäläinen meikkaaja,
jonka huvia on ottaa kuvia.
Ja tietysti hääpari lisäksi,
joista toinen muuten tulossa pian isäksi.
Ynnä peikko.

Kaikki kunnossa,
ylkä voimiensa tunnossa suittuna.
Siveä impi huntunsa alla,
tiineenä, maha pystyssä,
rystyset valkeina puristaa sulhonsa kättä,
pinnistää palkeita - ehken polttoja?

Katselee viileenä peikkoa
joka purasee palan pihkasta
ja tuumii:
Aletaanko vihdoinkin vihkasta - olis kiiru,
jo seuraava pari aukolla aktia oottaa?


Oh-show-tah hoi-ne


22 kommenttia:

  1. Liukuhihnalla vihitään ja toisella hihnalla erotaan.
    Tunteiden pikakiitoa.

    VastaaPoista
  2. Voi miten veikeää sanojen leikkiä - peikkomaista, ehdottomasti!

    VastaaPoista
  3. Taas minä keskityn kuvaan, ihan selkeästi vuorenpeikkojen asuinsijoja.

    VastaaPoista
  4. Arleenalle:
    Miten sen nyt sanoisi? Elämä on.

    Pisaralle:
    Ja toinenkin.

    Carelianalle:
    Joskus peikotuttaa niin vietävästi.

    Hemmetille:
    Keskittyminen lisää sisäistämistä.

    VastaaPoista
  5. Pihkaa haukkaava peikko oli eri vitsikäs:)

    VastaaPoista
  6. Pidin kovasti runostasi. Se loi jälleen tunnelmia ja mielikuvia. Runosi olisi sopinut hyvin takavuosien Aarteiden kirja -sarjaan!

    VastaaPoista
  7. Ka mikä jottei, välttäähän peikko papiksi jos pakkohäitä pukkaa.

    VastaaPoista
  8. Ihana runo, ja niiin peikkomaista juttua, että!

    VastaaPoista
  9. Arjaannelille:
    Niin oli minustakin, mutta pakko se on totuudessa pysyä.

    Tirlittanille:
    Kiitosta vaan, käsiini ei ole sattunut Aarteiden kirja-sarjaa!

    Isopeikolle:
    Hyvä. Olisin muuten tehnyt uuden.

    Demetriukselle:
    Kerran sitä elämässään voi olla vaikka naurishauvikkaana.

    Marjattah'lle:
    Kiitän ja påkkasen peikollisesti.

    Harakalle:
    Do-dii, sitä vaan on kaikenlaista.

    VastaaPoista
  10. Vähän niinkuin Hollywoodin mallia tuossa.
    Kolmio- ellei jopa neliödraamaakin..

    VastaaPoista
  11. ohhoh.tämä oli aika jännä. sekaitus ihmistä ja peikkoa.nam.

    VastaaPoista
  12. Erikeeperille:
    Väliin Höllywöödiä jottei Lappi ala tympäsemään.

    Jipille:
    Peikot ja inimiset ovat aina olleet kavereita.

    Mudzahir'lle:
    Tarkotus olikin sekoittaa hieman pakkaa.

    VastaaPoista
  13. Enpä olisi etukäteen arvannut, että aiheesta syntyy häärunokin! Hauska - ja onneksi kaiketi vihkaisukin tpahtui ennen morsiamen rientämistä synnytykseen :).

    VastaaPoista
  14. Jaa että noin kiirus onkii. Akanki on susi ottanu? ja koiruuden?

    VastaaPoista
  15. Mukavaa, että Peikko pääsi häihin, kun vieraslista oli noinkin rajattu. Mediakin jätettiin ulkopuolelle.

    VastaaPoista
  16. Tuimalle:
    Kyllä ehättivät ja se se vasta yllätys olikin kun lapsi oli peikko.

    Genoveevalle:
    No ei niin kiirusta, harkinta-aikaakin oli 20 vuotta, akassa. Koirussa pari viikkoa.

    Aimariille:
    No kyllähän se wihkasija pitää pästää. Wihkasemaan.

    VastaaPoista
  17. Hauska. Peikoillahan onkin ihan samanlaista menoa kuin muillakin. Silti on yllättävää lukea siitä tuolvissiin runosta.

    VastaaPoista
  18. Johnille:
    Pitää vain pysähtyä ja alkaa miettimään.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi