lauantai 17. lokakuuta 2009

HiVELEVÄ TERVAAN TUOKSU


HiVELEVÄ TERVAAN TUOKSU

Istun tulilla - toista vasten;
silmät kiinni lasken,
avaruutta kuljen, ajatuksiin suljen.
Taivaanpiiriin lennän,
linnunrataan kanssaan ennän.

Täyttäpäätä täytän päätä mielikuvilla ja huvilla,
kuin muinoin illoin silloin - tuhat vuotta sitten.
Muistan tarkallensa tovin milloin;
päätä puistan kovin.

Asiasta luistan;
kuiskaan hänen korvaan,
kuinka norjaan nilkkaan katseen ensin lasken,
mut' korjaan tuijotuksen pian uumaan,
sorjaan, kiehtovaan ja kuumaan.

Siis silkkaan kiihkoon astun,
nousen lailla jousen;
heitän liekkiin tervaslastun.

Leimahdus - tervan tuoksu, sekoo järjenjuoksu;
huumaan putoan ja ylös hamuan,
takas' tulen ääreen kamuan.
On sillä siisti.

Mietin: Mik' saikaan intoon moisen vietin.


Oh-show-tah hoi-ne


3 kommenttia:

  1. Luulekko, olisko hormooneilla mitään tekoa asian kanssa? Sen vietin? Tai sillä miten illan vietit? Tosin joskus elämä menee alamäkeä, viettävää...

    VastaaPoista
  2. Tervaan tuoksu kuuluu maailman hienompiin. Pitkään aikaan ole tuntenut sitä kuonossain, pitäisiköhän oikein sen tähden lähteä nuotiolle..hmmm...tänään savusaunaan, jospa siellä olisi hiukkasen haikua..

    VastaaPoista
  3. Isopeikolle:
    Eiiiii - tervaksen suhteen kyseeseen voi tulla vain geenit. Karsinogeenit.

    Hevoiselle:
    On siellä ainakin tuohen tuoksua ja on sekin jotain urpaanissa atmosfäärissä.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi