VOiMA
Meillä on hetkemme - jokahisella jossain -,
suurempi tai vähäeleisempi;
pyydän ystävällisesti muistelemaan lukijoita nyt
niistä kullekkin ominta, tutuinta, tunnistettavinta.
Tämän sanailijan kumiset jalat;
net suuntaavat rannan sannikolle,
yhä uudestaan ja taas uudestaan,
tuntevat väliin kovan, väliin litisevän maailman allaan.
Vuoroveden viehätys piilee siinä main;
sen tuomissa aarteissa,
sen sen hetkisen tilan havainnoinnissa -
menossa, vaiko tulossa.
Jok'ikinen kerta saa aikaan pienessä hetkessä
jonkun hultioituneen eetoksen,
haihatuksen joka pyrähtää kirmaamaan iloisesti,
edeltä käsin holtittoman oloisesti.
Toisinaan jossain itsetunnon takaosassa tuntuu että
etenkin tuon kuvatun seuraukset ulkopuolisen silmin
saattavat näyttää jopa pöyristyttäviltä;
huopahattuinen rillipää haahuilemassa juopon askelin,
silmät puolitangossa nyrkkiinsä supisten.
Mutta se toimii luomisen voimana.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi