MYÖTÄSUKAAN

MYÖTÄSUKAAN

Lumen sukuisesta ensimmäisiä merkkejä,
härmän oloista rännähköä tihuttanut yön sisällä;
näytästää kertyneen viileämpiin kohtiin mantua
huteriksi laikuiksi.

Nooh - hät'hätäsesti sen verta,
että wanhan liiton ukulina siitä justi vilun tunnistaa,
ennen kuin sulaa pois poikkeen.

Mutta enne se on,
selkeä vihje;
nyt viimeiset puuhat rantteella selviöön,
tai muuten jotain.

Mieluummin ne touhuaa tällaisessa pikku pöhinässä,
aika leppoisassa parissa boforissa
kun Louhi ei vielä tunge itseään kalvosimista
ja kurkun juuresta iholle;
hieman vaan myötäsukaan silittää.

Oireita sillä kyllä on,
halukkuutta jo päästä rytisemään,
tundra on kauttaaltaan kuloa;
sopisi siellä jo varistaa kaikki mikä varistettavissa on.
Pöllyttää maailmoja pitkin hujan hajan.

Näyttää kuitenkin sarastus povaavan seestyvää.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.