SYTi!

SYTi!

Jostain ulapalta kantaa Haavruuan laulu;
tuleneepi Kipparikarin takaisesta matalasta
joka vahvalla luoteella paljastuu vedenalaisluodoksi.

Sieltä on hyvä suruvoitot ilmoille päästää,
apeuden sekainen oneus leviää,
mataa maallisia kohti näkymänleveänä mattona
ja jää voimaan,
soimaan korvamatona päivätolkulla,
joskus loitommaksikin aikaa.

Eipä silti,
ei siitä pahaa sanottavaa,
vaikka saattaa se tässä lokakuun mustassa,
puolityvenessä illassa,
vuoroveden tohinan yli kuuluessaan
hieman äkkinäistä herkkää hätkähdyttää;
koskettaa sielun mustimpia aukkoja
salakavalasti Thanatoksesta muistuttaen.

Nooh - tosiasiassa sellaisen juohtuessa mieleen
otetaan ja sylkäistään kolmesti vasemman olan yli,
lausutaan ääneen "syti"
oikean kouran etu- ja keskisormi
persien päällä samanaikaisesti ristissä.

Että vältytään Sisyfoksen kivenvieritykseltä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.