KETOJA

KETOJA

Väkevänmakuisen,
tuoksuvan vehreän ylle kaartuu ankara sininen;
kurjenpolvet jotka itsessään ovat lähinnä retliiniä,
häipyvät näkimistä,
sulautuvat lähes tyyten sinivihreän yhdistelmään,
jos katse vähänkin osautuu taivaanpiiriin.

Tämä on tätä,
jokakeskikesäisiä elämän suuria hetkiä,
Arktisen hysterian pitkän päivän sonaatteja
joille ei ole loppua kuni vasta
kun yö suutelee ahnaasti laaksojen lompoloihin
kuvastuvia vuoria ja kuruja.

Siihen saakka ja hyvän matkaa ohikin,
willeillä kukkakedoilla tunkua;
puna-apiloiden ryöppyjä,
kissankellolampareita,
kakkaroiden ja saunioiden tuppaita
ja sitten valkoapilain vöitä kilometritolkulla pientarilla,
aina syksyn ensihavaintoihin saakka.

Kaikkea muuta kasvavaa siinä seassa ja välissä,
luettuja sekä lukemattomia;
sellaisena sielua kiihottavana soreuden purskana,
että väkisinkin näkimet haravoivat kukkaketoja
lapsuuden keijukaisia tavoitellen.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.