CiRRUSTA
On kerrottava vaikka mikään ei ole totta;
tämä on nyt kuitenkin tässä,
meri tuoksuu väkevästi suolalle
jostakin ujuttautuu keplottelemalla sekaan
vastakaadetun heinaniitun tuoksu -
poissa on se ankara Jäämeri -,
poissa kokonaan pois.
Taivas on täynnä vaeltavaa cirrusta,
pilvet purjehtivat hajanaisina myötälaitaseen
isompaa tuskaa ei näytä niillä olevan satamaan.
Satamassa hiljaista,
vain lepuuttajat narskuvat reelinkiin,
peräpurjeen nostin napsuttaa satunnaisesti eräässä,
toisessa pilssi oksentaa kellon määräyksestä.
kipparit näkevät onnenkantamoisia saaliista
jossain unen- ja valveen rajamailla.
Arktinen kesä ottaa karhumaisella otteella
tämä on sitä suloisinta hysteriaa
ja pian on totuteltava välihousuttomiin päiviin,
villasukattomiin nilkkoihin.
Kinnaksia ei lasketa.
Kaikki muu sujuu nopsasti,
kasvaminen - koko heinäkuu ja muu.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi