VUORON VAiHTO
Mones kerta,
ensin hutvailtuaan ajatus keskittyy horisonttiin,
sen takaa häämöttävään tuntureiden ketjuun,
eikä sitten mihenkään muuhun -
huikea tunne
ja keväinen vaan jatkaa.
Tundran tytär istuu rattaissa,
seuraa omatoimisesti merihurakoiden kisailua;
kimakin ottaa naaraansa.
Lapsi vilkaisee välillä lokkiheimon rähinää,
sattumoisin - silloin tällöin,
myös näkimet siriin suljettuina haihattelevaa isäänsä;
vuoroveden vuoron vaihto ääntää kääntyessään.
Meren laulu,
katkeamaton suure luomakunnan isossa yhtälössä,
sellaisenaan mukaansa imaiseva hemaiseva ote,
rytmi joka jatkuu jatkuu jatkuu,
vain aallonpituus vaihtelee.
Kaiken maailman Trumpit, Putinit ja Sippilät
muuttuvat pienemmäksi vähäpädöksi yhteensä
kuin vaaleanhailea räytyvä lokinpaska
joka liukenee sijoilleen hiekkaan
ehtyvän vuoksen lillutuksessa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi