sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

SEKAKUORO


SEKAKUORO

Lumet tekevät menoaan,
huuruina takertuvat leppeän tuulen selkään;
niiden paras aika on ohi.

Kanjoneissa kohisevat väkevinä parhaimmillaan,
hiljaisimmillaan sihisevät juuri ja juuri;
alimmaiset surusta mykkinä tyyten.

On se kohtaus vuotta kun marras järisee
elämä tunkee kaikessa muodossa sen läpi;
ei suinkaan räimimällä rynnien,
vaan tasaisena vakaana vyörynä -
isoavana aaltona,
jolle heikkenevä kuoleman valtakunta ei voi mitään.

Jos kevät osaisi ääntää se kiljuisi,
nyt sen tehtävää hoitelee kaikenkirjava lauma,
räpistelevä kakofoninen sekakuoro
jossa johahisella yksittäisellä äänellä on oma,
aivan erityinen merkityksensä
ja joka sekamelskana saa äkkinäisen hämmennyksiin.

Lisääntymisen halusta ilmoitetaan joka puolla
minne kuulimet vain sattuvat ulottumaan,
siitä konsertista oikean poiminta on
ulkopuoliselle mysteeri;
sen tunnustaa jopa länsimainen tiedemieskin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi