LASKEMATTOMAN AURiNGON MAA
Meri on juuri parahultaisesti täyttynyt,
mutta ottaa oitis jo ensimmäisiä haparoivia askeleita
paetakseen takaisin syövereihinsä.
Suruvoitto Haavruua laulaa alakulolla.
Taivas tänään - tällä hetkellä -,
on poikkeuksellisesti hieman normaalia sinisempi.
Vika on silmissä - ei taivaissa,
vapautunut sielu keksii sinisiä kotkotuksia.
Arktisen hysterian lumo yllätti housut kintuissa,
vaikka ne oli varmistettu henskeleillä ylös;
kaikki kauneus yhdellä kertaa.
Mystinen matalalta tuleva valo
joka saa varjot kilometrien pituisiksi viiruiksi;
Viirumaa - koko tundra on viirutettu silloin
kun pitäisi olla keskiyö.
Tuuli pistää pöristimensä suppuun,
viikkaa ne siipispankkojen tavoin
ja asettuu tyveneen.
Hiljaisuus valuu autereen mukana,
käsikädessä tulevat vuorenkuvetta tanssien;
sopuisa pari.
Jotenkin nieleksityttää kaikki tämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi