UTUiNEN iTÄ

UTUiNEN iTÄ

Poikkeuksellisen lämmin kevätpäivä,
tuntuu niin,
sen ensimmäiset airueet tulvivat lämpiminä aaltoina.

Änkeävät aivokapasiteettiin - murtautuvat,
poraavat pienen reiän mielikuvamaailman tallentimeen
ja iskostuvat ehdoin tahdoin sinne,
ryhtyen muotoilemaan uuskuvaa tulevasta.

Pelkkä lokinkirkaisu, harmaalokin kaglatus,
merimetson joutilaan raskaanoloinen lento
liki tyvenen lahden pintaa hipoen;
ne jo saa oitis ailahtelevan ajatuksenkulun yhtymään
kevään vastaanottamiseen täysin ryntäin.

Syrjäsilmään osuu että uloimmalla murtajalla
astelee joku kenties samaan tunteeseen herännyt,
valinnut bulevardin sijaan ulomman atmosfäärin
toteuttaakseen sielunsa tahtoa katsoa utuiseen itään.

Pulmusia kipittää hangenpintaa toisiaan jahdaten,
voisi lyödä vaikka kassillisen vetoa;
keväiset hormoonit niilläkin vilistävät suonissa,
toistensa perään on pinkeä wimma,
vaikka lieneekö edes kaikilla kotitunturi katsottuna.

Saakoot paljon jälkeläisiä riettaat.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.