MEE iTE
Aivan siis ihan saatanallinen tuisku maata myöten -
tässä muuanna aamuna -,
joku aika sitten kuluvaa kevättä.
Tulta ja tappuraa tuutin täydeltä;
Pohjan Akka siellä kiukutteli kahdeksalla boforilla,
piereksi silkkaa jäistä mannakryyniä ilman sekaan
niin että teki kasvoissa kipiää.
Koiru sanoi porstuan uksen raosta kuikistaessaan:
"Mee ite - meitsi ei mee - ei tuu kuuloonkaan,
pidätän, mitä sinä tuonne viatonta luotokappaletta?"
Emme jääneet suustamme kiinni mokomaan,
otin nöyrästi takapakkia suu vinosti,
uksi kiinni ja se oli siinä.
Tuli kaminaan ja akkunasta tuijaamaan
kun vuoksiaallot murtuvat vastatuuleen;
kun vuononäkymä pelkkiä jänesharjaisia aaltoja,
joita voitelee polttavalla ruoskallaan
vaakatasossa kiitävä jäinen lumi.
Kuksallinen tuoretta kohvetta nousee arvoonsa,
suu menee messingille ilman vehnästä;
lampaantalja kuiskuttaa riettaasti völjyynsä.
Minä menen.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi