LEUKiSTiNEN
Synnitön olo,
upea puhdistautumisen riitti,
kasvojen huuhtelu valkoisella simpukkarannalla.
Tuuli ei peitä hiljaisuutta,
eikä lähtevän puksutus,
ne ovat olosuhteeseen hitsattuja asioita,
osa hiljaisuuden sipulin kuorta;
aina uusi kerros
kun edellisen saa rapisteltua.
Etelän piirillä erottuu tunturien sunna,
houkuttaa enemmän kuin Eevan omena;
hylkäämään kaikki - herransakin -,
lähtemään niiltä sijoiltaan,
niissä vetimissä jotka sattuvat olemaan yllä.
Villin pohjolan raju kutsu,
sielua juovuttava - kehoa ravistava -,
raastaa väkevänä.
Vain ankarasti ponnistain liimautuu kaijaan,
muuttuu pohjaan juntatuksi pollariksi.
Leukistista ei tällä erää näy,
lienee ahmittu makoisimpiin suihin,
tai mistä lemmosta tuon osaa arvata oikein;
siipispankot silläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi