NAPS
Ollaan lähimpänä aurinkoa vaikkei siltä vaikuta,
seitsemän kolmekymmentäneljä on tämä hetki;
kourassa sev verta painava mötikkä,
että täytyy olla löysäpäinen - sellainen,
jolla luut niin ohuet kallossa,
jotta tyhmyys suorastaan paistaa läpi - naps
kun lähtee tätä mäkeen raahaamaan, naps.
Niin vain lopulta - loputtomalta tuntuvan -,
vuosikausia kestäneen harkinnan jälkeen
on wanha rullafilmikameranraato hyppysissä. Naps.
Hädin tuskin pysyy,
lienee tehty pataraudasta painosta päätellen.
Naps.
Sillä nyt sitten naps,
kun jääkaapissa säilytetty filmi on ensin
saatu puijattua oikealle tolalle sisuksiin. Naps.
Hyviä kuveja tulee valosta ja hysteriasta,
ne vaan eivät näy - piileksivät latenttina,
kuni joku ne sieltä litkuilla liottaa.
Naps.
Tämä on eksoottisempaa kuin rikikuva.
Naps - vielä yksi - naps.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi