LUOTEET

LUOTEET

Kaukainen ranta kajastaa,
kaakon orastava huomen takavalaisee sitä;
vastarannan tunturit näkyvät haamuina,
ulapasta ne erottaa vain horisontin hailea,
kuviteltavissa oleva viiru,
jossain onean merisavun tanssin sisällössä.

Lyijynharmaa suolavesi mainingeeraa,
varsinainen tuuli hosunee jossain loitompana,
sillä jäniksiä harjoilla ei näy koko aavalla,
vain tumman- ja vaaleanharmaan sävyjä;
pilven reiästä pilkistävässä säteessä sentään
jotain siniseen viittaavaa -
ehken vartavasten satunnaisen töllistelijän iloksi -,
mene ja tiedä.

Näköpiirin rajalta tunkeutuu taivaanpiirille
merta kyntävän rahtilaivan keula;
bulppi nostattaa kuohan,
on siis lastaamaan menossa.

Aika kuluu tihrustaissa siivillä,
tunturit eivät siitään selkene:
näköpiirin toisella rajalla taivaanpiiriin liudentuu
tuon äsken pontevasti merta kyntäneen ahteri.

Vuoksi ja tuuli - molemmat kääntyvät luoteiksi.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.