RAKASTUNUT KUiKKA

RAKASTUNUT KUiKKA
 

Suorastaan mykistyn,
näky on yksi ehdottomasti kauneimpia
mitä olen ikuna kokenut.

Pysähdyn harkitakseni, pohtiakseni tohdinko rohjeta,
sitten kykistyn,
kumarrun niin notkeasti kuin kehno varteni sallii
ja madan maapiiriä myötäsukaa,
vain alittaakseni sateenkaaren taivaankaaren yllä.

Olen nimittäin pitkällä kävelyllä Höyhensaareen.

Aloitin matkani heti virottuani huomenkoin kajeessa,
kuikan huutaessa autiolla ulapalla uskollisuutta omalle.

Somalle se kuulosti, tuon rakastuneen hullun riekku,
taivuin siltä istumalta ehtiä aamusta lomalle.
Päätin päästää itseni pälkähästä.
Rakastunut venäläinen kuikka - Gagarin,
sanokaapa muuta, on rasittava asia.

Toivuin kun useimmat vielä uinuivat keinuissaan,
heiluivat unissaan omaa salsarytmiään
kohden leponsa korkeinta täyttymyksen vaihetta;
palatakseen siitä verkkaisaan tahtiin,
liukuen tummien siimeiden helmoista aamuun,
takaisin elävien maahan kissankellojen kutsusta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!