torstai 29. heinäkuuta 2010

HARSUiNEN RUNO


HARSUiNEN RUNO
 
Auringon lämmittämä heleä länsituuli hyväilee
kasvojen paljastunutta - paahtunutta otsan osaa;
jossa oksan jättämä kihelmöivä raape yhä
kokeilee itsehillinnän rajoja ja vaateita.

Kesälintujen ehtoovirsi mustarastaan huiluineen
noruu solisevan puron lailla korvakäytävää myöten
rumpukalvolle, vasaran, alasimen
ja jalustimen kautta kuulohermolle lieventäen kirvelyä,
lauhduttaen kohisevan sykkeen suonissa olemattomiin.

Kesäehtoo asettuu luomiinsa hereisiin uomiin,
suostutellen koko viettelevän luonnon mukaan
ihanine kesäheinän tuoksuineen.

Savu valuu saunanpiisistä
pysähtyneen veden kuvastimeen,
tanssien kaikki asiankuuluvat piruetit
ja kiepautukset jotka sen kuuluukin tehdä
ollakseen uskottava.

Sokkelin juuresta kuuluva sirkan siritys virittää
tunnelman hehkeimilleen
niin että arka'istiset muistot sytyttävät idyllin
joka rakentuu kuin kristallisista korsista
kokoonkasattu harsuinen runo
usvaantuvan lompolon yllä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Lähettänyt klo
Tunnisteet:

5 kommenttia:

  1. luonnonlapsi29. heinäkuuta 2010 klo 8.07

    Ihastuttava runo. Pääsen kaupungista hetkiseksi pois. Kiitos sinun.

    VastaaPoista
  2. Oh-show-tah hoi-ne-ne29. heinäkuuta 2010 klo 10.02

    Luonnonlapselle:
    Kiitän ja kiitän, etenkin jos siitä on tuollaiseen apua.

    VastaaPoista
  3. Oh-show-tah hoi-ne-ne31. heinäkuuta 2010 klo 5.29

    Hyvä sääpaikka:
    http://www.yr.no/paikka/Suomi/Lappland/Kaamanen~655174/

    VastaaPoista
  4. unelmikko13. elokuuta 2010 klo 22.23

    Runollinen auer ja mieltälämmittävä kuva.Kaikki kesäyön elementit koottuna harsuiseksi runoksi, mutt hyvin pysyy koossa. Pidän tästä kuvasta paljon.

    VastaaPoista
  5. Oh-show-tah hoi-ne-ne14. elokuuta 2010 klo 7.40

    Unelmikolle:
    Kiitän ja påkkasen.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)