NETTi SEKAiSiN NORJASTA
Tapasin eilen leirinuotiolla tunturissa erään iäkkäänpuoleisen miehenpuolen ja kutaleen, warhemmin tutun Thor-Björn Bergenin, jota kuitenkin harvemmin tapaan.
Hänestä on kasvanut aikain kuluessa mitä mainioin satiirikko, tosin aloitti muinoin melko vaatimattomasti sarkastikkona, oikeastaan ilkiönä, mutta eteni sitten aikaa ja ikää myöten kyynikoksi ja vasta nyt, puberteetin kuihtuessa olemattomiin noin kuuskymppisenä vasta on pääsemässä sille kaipaamalleen satiiriselle tasolle nähdä asioiden molemmat laidat.
On siinä miehellä virka, sanon minä.
Meidän keskustelumme siirtyi sujuvasti, muutamalla aasinsillalla Tunturi-Lappilaisesta sisävesikalastuksesta viikonlopun norjalaiseen episodiin kun hän kertoi lukaisseensa ennen lähtöään Afton Postenia netissä. Sanoi koko netin olevan sekaisin Norjasta, johon myös yhdyin muutaman jo aiemmin nähdyn perusteella.
Olinhan minäkin jotakin siinä sivussa kuullut, hajanaisia muruja ja tiedon rippeitä, koska eipä juuri tullut kalaharrastuksen lomassa ruudulla vahdattua ja uutisetkin jäivät satunnaisten radion aukaisujen varaan.
Toki tiesin jotain; että ruumiita olisi tehtailtu Oslon liepeillä ja paukku pössäytetty myös. Ja että puuhasta tavoitettua lahtaria epäillään hyvin runsaasti syylliseksi.
Thor-Björnillä oli oma sangen persoonallinen, etten sanoisi suorastaan originelli näkemys asiasta, vaikka kyllähän me puolin ja toisin pahoittelimme loppupeileissä yksittäisen viattoman uhrin synkkää kohtaloa.
Asioilla vain on puolensa - laitansa, yleensä vähintääkin kaksi, joskus useampiakin, riippuen tietysti siitä asemasta josta kulloinkin katsoo tai tarkastelee.
Tässäkin mainitussa Norja-episodissa on, jos riisuu ensin päälimmäiset, tuskaa tuottavat, kenties pelkoa ja kauhuakin lisäävät tunteet pois ja keskittyy vain kylmiin tosiasioihin.
Olvi-tölkki kourassaan pitkän huiskea, vaalealakinen ja perinnevillapaitaansa sonnustautunut intellektuelli antoi palaa:
"Tähän saakka me rupusakki tiedämme oikeasta muuttumattomasta totuudesta kovin vähän; norskimies, murhaa/teloittaa, Oslossa Norjassa puolustukvyttömiä inimisiä. Sama ukuli väittää saaneen aikaiseksi myös sen pössähdyksen.
Loppu onkin sitten median koristelemaa herkkukakkua kaikilla mahdollisilla lisämausteilla, sosiaalipornahtavan uteliaisuutemme tyydyttämiseksi. Sekä tietysti tuolla inhokkiteolla tahkotaan silkkaa rahaa typerysten kustannuksella.
Onko uhrin näkökulmasta paskankaan väliä sillä kenen toimesta luoti napsahtaa pääluuhun ja roiskaisee aivot nurmikolle? Siviilissä murhataan/teloitetaan, koska kyseessä on iniminen vastaan iniminen. Sodassa tismalleen samaa hommaa kutsutaan tappamiseksi sillä vihollinen ei ole iniminen.
Tästä mainitusta mielikuvaharhasta johtuu se, että vaikkapa usalainen Obama ei tunnu lainkaan niin suurelta paskiaiselta, vaikka on tapattunut päätösvallallaan kymmeniä tuhansia siviileja, verrattuna tähän 32-vuotiaaseen Anders Behring Breivikin paskiaiseen.
Toinen tekee uhrin kannalta samaa lahtausta suurmiehenä, toinen yksityisyrittäjänä.
Voidaan hyvin kysyä mitä eroa on Narkissoksen tautiin sairastuneella sosiopaatilla ja hullulla. Ja vastata heti perään; hullu eristetään laitokseen, sosiopaatista tulee vallankäyttäjä, hallitsija."
Yritin keskeyttää muutaman kerran viittomakielisellä norjalla, mutta eihän siitä mitään tule kun Olvin voimalla suu käy kuin pottukattila. Nyökkäilin ja myöntelin, hiilostin rautua nuotiolla ja välillä hörpääsin kuksasta tunturipurojen raikkaaseen tehtyä nokipannukohvettia.
Kun tämä veijari sitten kuukahti turvalleen makuuksille ja alkoi korisemaan, totesin juhlalliseksi lopuksi:
"Akkurat. Ah - miten ne kiinalaiset sanovatkaan - kun sormi osoittaa kuuta, typerys katsoo sormea!"
Oh-show-tah hoi-ne-ne
....
....
