torstai 29. syyskuuta 2022

HAiKEUDEN VAiKEUS Runo № 3500,4


HAiKEUDEN VAiKEUS Runo № 3500,4
 
Viides viikko pahalla alulla -
miten voi olla sellaista sairasta pahuutta,
mutta pieteetillä naamioituna ihanana mukavana,
jonka yllä hyvesignaloinnin pettävä kaapu siipirikoksi?

Lyömättä lyöty itsepetoksen hymen,
juomatta juotu, pettämättä petetty  -,
linnikko yllään, olemisesta elämisestä vapaa,
mutta vihassa ja inhossa kaikin kynsin roikkuva -,
kostoa janoava alhaisuus kaikki tyynni.
Kuin ihana maalaisidylli puuttoman maan metsässä.

Itselleen kuopan kaivaneiden sietämätön typeryys;
lysähtäneet ovat pakotakaporteiksi varatut.

Eläminen on kituhetkiä, kitutunteja, kituöitä.
Dunning-Kruger-ilmiö saa kiukkuista sapiskaa,
kun etukäteen kuolevaksi laskettu tzombiutuu.
ja kuollut tunne makaa apeana oneassa ojassa,
myhäilevä hymy lymyten kasvojen kanjoneissa,
alkaen taantua laantumaan.

Herkästi kuolevaksi arveltu sika hengittää,
näyttelee rautaisella itsekurilla ilmielävää,
ja sen hengen terhen purkautuu tuskasta,
sekoittuu syksyyn.

Wäkevä myrsky hyökyy syvällä sisällä,
repii sielua joka taholle.
Ja haikeuden vaikeus värisee surusta.


ystävänne susi, sama wanha harmaasusi   

1 kommentti:

  1. Mustasulka varttuu taas runokirjasta,edellinen oli niin hyvä et haluu lisää luettavaa..Kirja muodessa..

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi