KOSKETUS
Laheus,
se joka tulee iholle - koskettaa hereästi,
suutelee ahavan ruskistamaa poskea -
ei kutita untuvaisen lailla tahi niittuvillan;
se tulee suolaisen veden päältä vakavana.
Ankarana vyöryvänä massana se tulee,
tursuu sarastavan huomenen päälle,
värittää sen kaikella harmaudellaan;
mutta lempeästi - niin lempeästi,
vaikkei keikkuen ja tanssien
kuten kesäinen auerpieru -
varjon oloisena häivähdyksenä.
Tämän kyllä erottaa jo kosketuksesta,
keijun muiskun sijaan tuiskaus tiskirättiä;
ei kuitenkaan pahalla silmällä
vaan kuten rakastava akka luutuuksella -
joskus ukkoaan tiskipöydän saloihin opastaessaan -,
saattaa ohjata kiivastuksensa ilmaisemiseksi.
Nöyränä on taivuttava sumu vastaanottamaan,
mahda sille ei mitään - kukaan -,
pois sitä ei voi käskeä minkään maan pääministeri.
Sen pehmeydestä löytyy kauneuden siemen;
kyllä löytyy jos oikein hakee.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi