sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

HARKiTTUJA ASKELEiTA


HARKiTTUJA ASKELEiTA

Kurjen ensimmäinen haikea huuto,
jotenkin surumielinen,
vaikka vasta elokuuksi suvi vaihtumassa;
kertoo kalenteriin katsomatta mistä on kyse.

Oikea kesä on hiljalleen väistymässä.
Vaikea, vääjäämätön totuus,
jonka kurjen heimo tietää muinaisena perintönä;
hyväksyy ja elää sen mukaisesti.

Tuikea katse pitkän nokan kahtapuolta
iskuun jännittyneen kaulan päässä,
niitulla harkittuja askeleita verkkaan, ISKU!

Pyöreän puikea sopuli rimpuilee,
sätkii silmät soikeina outoa otetta
ja kiljuu raivoaan maailmalle tiedoksi,
Kun nokka ojentuu taivaita kohden,
kuoleman kuilu avautuu ikuisuuteen.

Laitimmaiset sättimiset vaimentaa ja laimentaa
vakavan harmaa höyhenkupu suikean kulkun alla.
Huikea elämä on ohi yhdellä kulauksella.

Ehken muikea kulinaarinen jälkimaku
saa trumpetin soimaan onnesta.
Jälkiruuaksi kultaisia hilloja pounikosta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. ooja, niin se menee... kesä kääntynyt raikkaisiin aamuihin ja viileneviin iltoihin...sopii tälle kurjelle mainiosti!
    oivasti kuvasit...
    täällä kyllä aamupalalla kahvia ja croisantteja...

    VastaaPoista
  2. Cranelle:
    Jo vain. Tänään oli 3 aikaan +3 astetta.
    Kiitän kehuista.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi