perjantai 18. elokuuta 2017

LEiPOMiSEN ZEN


LEiPOMiSEN ZEN

Olin ällikällä lyöty tai ainakin lähes,
tuli äkin tunne että se kohta sillä huitasee;
katsoin nääs sattumalta aamusumuun
ja rannassa itämaalaiselta näyttävä yksilahkeinen
oli riisumassa sitä juuri pois.

Oli selvästi tekemässä jotain kauheaa itselleen;
niinpä ryntäsin vähissä pukeissa hopulla rantaan -
pelkässä silkassa alakerran peittävässä uima-asussa.

Aloin toppuuttamaan mokomaa kauheutta,
itseasiassahan se on tietyissä uskoissa synti;
jopa sen suunnittelu.

Kätkätti riettaasti vainen,
ehei - ei siitä kysymys vaisin,
vaan menossa hilunpilttuisiin - ma iloinen nainen,
joissa ainokaisellani niin hartaasti puuhaa,
että ajattelin hotvuuttaa sitä tässä suolavedessä,
jotta tottuu vähän ankarampaan hoitoon
mitä normaalisti silkillä vuoratussa uumenessaan.

Ja tämän ihkalla runon kielellä tämä itämaan elävä.

Eikä tässä vielä ihan kaikki - ei läheskään;
palatessa vaimo tuli avaamaan kaulin kädessä ovea,
kai alkanut leipomaan sankarilleen jotain hyvää.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

torstai 17. elokuuta 2017

iHMiSiÄ RANTABULEVARDiLLA


iHMiSiÄ RANTABULEVARDiLLA

Sateen kuvauksen mestari astelee vastaan,
sen tuntee vetävästä askeltamisesta,
paljaasta päästä
ja säästä.

Sitä se ei kierrä koskaan;
satoi vaikka Nuijasodan aikaisia wanhoja akkoja,
kulkemisen päällä on tavatessa,
käveleminen on sille kaikki.

Paraillaan kastelee,
pientihua - ohutta siihtoa,
kuin iukuri tammalla
joka kusta lorottaa hännälleen
ja huiskauttaa jouhillaan.

Viistosti sataa suoraan pataan,
kastaa nassua - ihoa kuorii,
paljaissa päissä viimeisiä hiuksia suorii.

Varmaa on että asiasta syntyy episodi,
kahden kohtaajan huikea neliääninen suoritus
kaikilla neljällä hallinnoimallamme kielellä.

Siihen iloiset remakat päälle moniäänisesti niin,
että naapurinkin ryntää tontiltaan tielle,
kyntämään samaa sadetta viittomalla.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

iHMETÖKÖTTiÄ


iHMETÖKÖTTiÄ

Semmoisiakin hetkiä on,
ei niitä oikein käsin kosketellen voi kuvata;
kuvanottimen kaiveleminenkin on yhtä tyhjän kanssa
kun sitä kohdetta ei ole näkyvissä.

On vain tunne - jotain etiäisen tapaista,
jotain intuitiota - sitä samaa ihmetököttiä,
jolla menestyksen reunaan kyntensä kiinni saaneet
taiteilijat selittävät vinksin-vonksin teoksiaan
kun kysyntä yllättää
ja pitää suoltaa mahdollisimman paljon teoksia
ennen elävältä kuolemaansa.

Tai varsinkin ennen kuin joku toteaa jostain niistä:
"Vuan on piässynnä hirvi karkuun."

Eppäillä soppii - mikäpäs siinä,
saattaa se olla intuitiota - tuo alun mainittu,
vaan saattaapa olla olemattakin.

Ettei olisi vain sellaista ihan tuiki tavallista
asian, asian, asian ja asian yhteenlaskua;
johtopäätöstelyä - sitten yhen äkin äkkäämistä -
oivallusta.

Ja siitä tuo outo hämmentävä tunne,
että on itekseltään lentää persielleen kun se tulee.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

tiistai 15. elokuuta 2017

ASiALLiSTA SADETTA


ASiALLiSTA SADETTA

Jotenkin vaan - taas kerran harpottuani;
suoraan sanottuna puuskutettuani aniaamuvarhalla
tuolle tutulle vuorenhuipun loukolleni
ja paneutuen sen suomaan huomaan seuraavasti:

Kaiken maailman joutavanpäiväisiä pälätyksiä
tuli taas jokunen aika sitten selattua
niin sanotussa aikuisviihdesarjassa:
"Ihmiseläimen ylivertaisuus tässä universumissa,
etenkin luonnonhallinnan ja elämisen suhteen."


Ei se nyt juurikaan hallintaraivoon nostanut,
pikemminkin nauratti moinen,
täydellisen höyrähtämisen ilmiö ja vetelä suo.

Siellä Pötypuhemaalla oltiin taas viisaampia
kun merellä sattuu haaveri;
niinhän se usein on - eikä muuksi muutu voissakaan.

Kamutessa tuli tuo mieleen ja samalla se,
että täällä luonnonvoimia ei nujerreta,
ei edes yritetä - niiden kanssa tullaan toimeen -,
sillä siisti.

Ihmiseläimellä - jolla Huovis-Veken mukaan -
on tässä maailmassa kusiaisen valtuudet,
on korkeintaan oikeus vaatia asiallista sadetta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

maanantai 14. elokuuta 2017

iLOiNEN HUTiKKA


iLOiNEN HUTiKKA

Jos vähääkään -
edes itikan isomman piipin vertaa -
antaa haihatteleville mielen kuville periksi,
niin oitis ensimmäisellä harittavalla aamukatseella,
ehtoolla niitetyn niitun päällä hoippuu,
hoippuu humalaista auerta.

Onnistuu lopulta kiepsahtamaan,
välttää täpärästi maan suutelon,
asettuu hiipumaisillaan olevan kukkakedon ylle,
kai odottelemaan selkiytymistään;
onpas iloinen hutikka.

Tämä aamu on laulu elokuun helmistä;
kastepisaroiden timanttikentistä kurjenpolvilla,
kyynelistä heinänkorsien orsilla,
silminä tunturipoimulehtien somissa povissa.

Siroavan valon dramaattiset pilkistykset vavistavat
usvaisen kentän harsujen läpi osuessaan;
sadunomaisen tuokion karmaa valuu kurkiaisesta,
riipii selkäpiitä,
pörhistää villoja.

Itse itseään tässä hillitä pitää;
ettei lapsonen innostu sarastuksen muusaksi,
hymyämään unessaan isänsä hurahtamisille.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

BASKiLAiSESTi


BASKiLAiSESTi

Tuuli halkeaa kahtapuolta,
sarastus kurottaa kajastuksen yli,
asettuu huomenkoiksi
ja käy päivää puuhaamaan.

Kukko lehauttaa siipispankkojaan,
kamuaa mielikuvatunkiolle,
pöyhii höyhenet,
köhii kurkun akanoista selväksi,
iskee silmää viimeisimmälle tipuselleen;
aloittaa Gladiaattorien tulolla.

Mikä elämisen ote ja ryhtyminen;
yhtyminen ennen kiekaisua lienee vahvistavaa,
luojalla on konstinsa.

Taivaanpiirimmissä,
niissä reunimmaisimmissa pilvissä -
niissä näkyy suonnaa -,
tuleneeko hyvä päivä,
vai meneneekö se siellä;
jo ennen varsinaista auvoistumistaan?

Hattara ehättää viimetingassa vuoren laelle,
hakee paikkaa,
asettuu lopulta baskilaisesti
ja jää odottamaan haihtumistaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

lauantai 12. elokuuta 2017

MiELiKUViTUSKUVA


MiELiKUViTUSKUVA

Luode siloo rannan sannan,
pilvien läpi suontava valo heijastuu leveänä keilana;
esikouluikäisillä puoskilla on hauskaa
kun äkkäävät mokoman ihastuksen.

Onko sitä ikimaailmassa parempaa huvia kuin
että ällikästään toipuneet hoksaavat
voivansa tepastella itse itsensä päällä
tuolla litisevällä karkealla kuvastimella.

Jokaisella anturan tömähdyksellä räiskyy,
lätinästä saa aikaan hauskan rytmin,
etenkin eritahtisella kirmaamisella.

Eipä ihmisen lapsi kummoista tarvitse iloonsa,
siinä laukotaan hurmassa eeskahtaalle sivuryöppyä
kuin mullit ensikesannolla talven jälkeen.

Kuvankin noin aidosta vilpittömästä riemusta
kai voisi ottaa - toki pieteetillä - tokihan toki,
onhan tuo kaikesta kaupallisuudesta vapaata.

Pienen harkinnan jälkeen jätän väliin,
vain jokaisen mielikuvituksen varaan sen ilon
ja näppään kuvan silkasta kuvastimesta.

Syntyypä yhdellä kertaa monta mielikuvituskuvaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.