sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

RiKKiPÄÄT


RiKKiPÄÄT

Roiskutti taivo sen verran reippaasti vettä
että rikkipäiset tulipuut pahviaskissa kostuivat;
ainakin epäilys siitä häilähti
kouraa märänoloiseen taskunsuuhun tunkeissa.

Niinköhän tuo herkästi mököttämään alkava,
ropinan takia maahan satanut tulipasillisakki,
jaksaa innostua muutamasta kostuneesta tikun päästä?

Nyt on oltava hellä, hyvä sekä herkkä;
rasia ulkoilmaan varovasti happea saamaan,
ei saa läikyttää.

Sitten lootaa raolleen rikkipäiden puolelta;
huoh - ehyiltä näyttävät,
päätyvät kaminan reunalle vapaasti hengittämään
ja alkaa kuivaa kuivempien kiehisten maksimointi,
josko niitä jossain seinänraossa olisi törröttämässä.

Aivan ylimmäisten hirsien raossa pari;
kurotus varpaille seisontaan - nippanappa,
mutta alas laskeissa pivossa kahisee kiehisnippu -
hymy suupielissä ei tahdo mahtua pirttiin.

Nyt on jo selvä peli,
tervaiset tulehtuneet sytykkeet hyppysissä,
jos vielä saisi ne tulipasillit iskemään rikkiin niin...

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi