torstai 25. toukokuuta 2017

UTUiNEN iTÄ


UTUiNEN iTÄ

Poikkeuksellisen lämmin kevätpäivä,
tuntuu niin,
sen ensimmäiset airueet tulvivat lämpiminä aaltoina.

Änkeävät aivokapasiteettiin - murtautuvat,
poraavat pienen reiän mielikuvamaailman tallentimeen
ja iskostuvat ehdoin tahdoin sinne,
ryhtyen muotoilemaan uuskuvaa tulevasta.

Pelkkä lokinkirkaisu, harmaalokin kaglatus,
merimetson joutilaan raskaanoloinen lento
liki tyvenen lahden pintaa hipoen;
ne jo saa oitis ailahtelevan ajatuksenkulun yhtymään
kevään vastaanottamiseen täysin ryntäin.

Syrjäsilmään osuu että uloimmalla murtajalla
astelee joku kenties samaan tunteeseen herännyt,
valinnut bulevardin sijaan ulomman atmosfäärin
toteuttaakseen sielunsa tahtoa katsoa utuiseen itään.

Pulmusia kipittää hangenpintaa toisiaan jahdaten,
voisi lyödä vaikka kassillisen vetoa;
keväiset hormoonit niilläkin vilistävät suonissa,
toistensa perään on pinkeä wimma,
vaikka lieneekö edes kaikilla kotitunturi katsottuna.

Saakoot paljon jälkeläisiä riettaat.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

NOVO MUNDO Runo № 3100


NOVO MUNDO Runo № 3100

Sinisimpukkarannalla rattaat,
lapsi uinumassa niiden povessa meriunilaulussa;
lokkien kirkuna säestää vuoroveden loisketta.
Herkistettyä saturomantiikkaa.

Kuoret pitävät meteliä murtuessaan,
siltä tuntuu,
lilluva suolavesi huuhtelee silloin tällöin muruja;
imee niitä myötäseen.

Uria, kuurnia, uurteita mattoina,
jälki on harkitun koukeroista,
samaa mallia elämän kera;
satunnaista mutta hallittua tarkkailua,
paneutumista todella vähäpätöisiin, pikkiriikkisiin
sekä ketään hytkäyttämättömiin yksityiskohtiin.

Niin heppoisiin,
että useimmat sivuuttanevat ne ilman aikojaan,
edes olkia kohauttamatta.

Tämä löytötavaratoimisto avautuu vain,
jos sielu on vapautettu mielen kahleista,
annettu rajoittamaton lupa huikennella ja haihatella;
riettaasti - ilman silmällä pitoa.

Uusi maailma avautuu wanhan päälle.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

tiistai 23. toukokuuta 2017

KAiKKi KÄY


KAiKKi KÄY

Saattaa se olla hyvinkin silleen,
jotta jos ei Alman päivänä hyvä sää niin ei sitten;
hyvä on.

On lähdettävä niillä konstein jotka ovat käsillä;
eivätkä ne ole vähäiset,
eikä paljotkaan,
kuhan vaan jonnii pätöset - edes sen verta,
että ei tarvia paikoillaan junnata;
etiäppäin - edistyksellisesti.

Skua eli isokihu on tähtäimessä etupäässä,
vaikka tuskin sitä joutuu kieltämään itsensä kolmesti,
jos leveäpyrstökihu sattuu ristikon eteen.

Niitäkin niillä tanhuvilla oleilee,
kunne ounastelemma oijustautua;
maailman laidalle -
Slettnesin arktisille nummille -
Euroopan pohjoiseen loppuun.

Kaikki siipispankolliset käy käy ja pankottomat;
tuskinpa panisin pahaksi yhdestäkään leukistisesta,
jos sellainen harhautuisi näkökenttään,
tahi muukaan tavanomaisempi epeli.

Elämä on ikuista hämmästelemistä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

maanantai 22. toukokuuta 2017

iLMAN SORMEA


iLMAN SORMEA

Olisi harkittava lintusaarelle lähtöä;
jotta milloin,
millä varustuksella?

Päiväksikö vaiko päiväksi yöksi ja päiväksi -
eksoottisen, mystisen, dramaattisen
mahdollisimman paljontamiseksi -,
kuka milläkin nimellä kutsuu parasta otosaikaa.

Päivällä alkaa nimittäin pian olla luppoaikaa,
valo käy niin kovaksi -
liian kovaksi ankarimpien kriitikkojen mieleen -,
vaikkei mokomien nerojen ylivertaista neroutta
sen kummemmin isommin tarvitse noteeratakaan.

No toki sen tollokin havaitsee - jopa ilman sormea,
että kameran silmä ei ole ihmisen veroinen,
etenkään keskipäivän porotuksessa.

No hämärissä sentään huteronäköistä parempi,
mutta sumea logiikka puuttuu,
toisto on vaan toistoa.

Kuvanottimen älyssä on vain asetettavia mukaelmia,
ei muutaman miljoonan vuoden aikana
aivolohkossa kehittynyttä sovellusautomaattia
jolla näkymä muokkautuu vallitseviin olosuhteisiin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

KOLMEN ASTEEN HELLE


KOLMEN ASTEEN HELLE

Oh mikä röyhkeys,
ensin jokunen leppeämpi päivä niin,
että mittaria pitää tuijottaa näkimiään uskomatta,
samoin puntaria;
josko se nyt lopultakin vihdoinkin alkaa tulemaan -
kesän korva -,
ja takatalvet tyssäämään.

Nyt jo ohutta yläpilveä lounaasta haalaa;
varjoksi kai kolmen plus-asteen helteelle,
jottei nokka pala - eikä nahka,
jahka rantteelle on suoriutunut wanha hippi
ilman ihokasta kesää äimistelemään.

Haalasipa tahi ei,
on vain yksi suunta - sinne päin -
kesää kohti mennään.

Kohdakkoin jylisevät vallantietä parvet;
muuttomoottoripyöräaurat surraavat kohti
Maailmanlopun kääntöpaikkaa...

Joko soi Arktisen hysterian elämän laulu piankin
suvea vartoovien eläväisten suista,
viheriäin olevaisten myös,
sekä kaikista, kaikista,
tietysti kaikista muista joita ei tule mainittua?

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

lauantai 20. toukokuuta 2017

LEVEYSPiiRiLLÄ


LEVEYSPiiRiLLÄ

On ihan kivaa kun on muka mukavaa;
nimittäin - kapuaminen tässä taannoin,
jonain keväisenä lähivuoripäivänä kiirelle,
istahtaminen solumuoviselle kivelle
sekä tihrustelu auringon suuntaan äimänä.

Vain talvea näkyvissä,
näkimen kantamattomiin pelkkää silkkaa talvea,
valkoista tundraa jo unissakin,
saatikka omin silmin nähtynä,
vain elävä suolavesi puolittaa näkymän,
horisontin yläpuolella sentään sinisen häivettä.

Jossain ulottumattomissa,
kumpuilevien pilvien kupeissa suonnaa,
avaruuden reunoilla heiveröistä puuntoa,
muuten melko tasavahvaa tasaväriä.

Kyllähän siinä istuskelisi,
pähkäilisi maailman kuvaa kaikin puolin,
ounastelisi tapahtuminen merkityksiä yhteenvetäen,
mutta puree tuuli.

Nirhaa idästä käsin,
epäilen hyvinkin runsaasti;
aina Vaigatšista saakka tulee ja puree,
tuosta vaan - laskettaa leveyspiiriä pitkin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

perjantai 19. toukokuuta 2017

ANATOMiUS


ANATOMiUS

Muu ei ole varmaa kuin se,
ettei mikään ole niin varmaa kuin se,
että se on varma ja pysyy -, ellei jääkausi tule ja hio;
kalliomaalauksen anatomia.

Kuten ihmiseläimen ajan janalla onnellisesti sattunut,
taivas on pudonnut niskaan lukemattomia kertoja
kuluneiden vuosisatojentuhansien aikana;
mitä sitten - tuttua, tuttua - ansaittua kaikki tyynni,
mitäs alkoi luomakunnan kruunuksi.

Joka kerta - ennen niskojen nujertumista -,
pää yleensä ylettynyt raapimaan taivaanpiiriä;
mokoma sitten tietysti raavituttanut
ja raavittu sitä piiriä viime tinkaan saakka.
Sivistys loppunut - Kulttuuri jäänyt.

Tuntuu olevan taas putoamassa,
kopion voi naputtaa pienellä kivellä silokallioon
kuten muinaiset tekivät;
nitistää sitten riekolta henki,
ottaa vähä veri talteen punamultaan
ja jos on heittää muna peliin,
keittää sörsseli alhaisella nuotiotulella tökötiksi.

Eipä se juuri muuta kaipaa - ihmettelemistä piisaa
kiistelyn ohella kymmeniksi vuosiksi eri tahoille.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

torstai 18. toukokuuta 2017

HYTYMALJAKAS


HYTYMALJAKAS

Eilen veimme Anna-Kaislan ensi kertaa tundraan -
luontoretkelle -,
etsimään jännittävää hytymaljakasta.

Oli mielenkiintoista huomata
kuinka suurella antaumuksella neiti oli kiinnostunut
kaikesta muusta paitsi ei tuosta mainitusta epelistä.
Ja parkuminenkin sujui kuin riinpiisin käsikirjasta.

Olimme saaneet vihjeen hytymaljakkaasta
normaalisti luotettavana pidetyltä meediolta;
sen mukaan tuota rietasta löytyisi parhaiten
kalkkivaikutteisista,
paksun sammalpeitteen peittämistä kuusikoista
kuin myös noronvarsilehdoista ynnä rintehiltä
juuri tähän aikaan vuodesta.

Nooh - emme met mitään noin nyrkinkokoista
tynnyrimäistä löytäneet sen kummemmin
kuin semmosta jolla on malja hyytelön täyttämä.

Emme edes silinteri- tai tynnyrimäistä muistuttavaa;
puhumattakaan jostain kokoon lysähtäneestä,
vieläpä korvasienen värisestä.

Taisi olla jonkun Välikäden huhua koko juttu,
ellei sitten ihmisten kiusaajien puheenhoitajakisa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

LUMENViiPYMÄ


LUMENViiPYMÄ

Koko eilinen päivä kului yrttejä kerätessä,
niitä oli siellä haitaksi asti - sanoisin -,
mutten sano,
tyydyn enemmistöpäätökseen,
omalla yhden äänen vähemmistöllä.

Tänään on sitten täkäläisittäin karonkat,
koko kinkerpiiri on pukeutunut punasinivalkoisiin,
on huiskaa ja lippua,
lerkutinta ja lirkutinta;
on Huopisen Penan kuudeskymmenes syntymäpäivä.

Luultavasti sankari itse työntelee käynnistämätöntä
ruohonleikkuria rantteella ihan vaan siksi,
että on sopivan viileä keli puuhastella;
syntymäpäivänään on kiva olla muka jonakin.

Sarastuksen aikoihin tänään -
se nääs tulee yöttömästä yöstä huolimatta -
luomakunnassa erottui ensimmäisen kerran tuoksu,
viesti jostain sellaisesta jota on odottanut
koko pitkän arktisen hysterian.

Joskus jopa jotta -
kokonaisen ihmiselämältä tuntuvan ajan
ja nyt sitten lumenviipymä;
vihdoinkin poistumassa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

tiistai 16. toukokuuta 2017

MUOViSET KUMiSAAPPAAT


MUOViSET KUMiSAAPPAAT

Sellaisia ehtoita on,
pää tahtoisi vielä wimmalla mennä,
kuvat houkuttavat - koukuttavat;
jalkaluut vaativat menopaussia.

Ilmastoitumattomissa kevytsaappaissa se hyvä puoli,
että ketarat eivät pääse hilsehtymään,
kuivuus on rajoitettu saapasvapaaseen hetkeen;
kun lykkää jalkaterät muoviseostuubiin,
ilmanvaihto loppuu siihen.

Se hyvä on ettei hevillä kylmää eikä palele;
eivätkä vuoda ulospäin vartin päästä,
muutoinhan niitä olisi sietämättömän mahdotonta
pitää missään sisällä.

Ulkosalla taas vain johonkin pahtaaseen nojaten
ottaa kapineet pois - kaataa tyhjäksi maaemon syliin
ja taas mennään.

Jotenkin kuitenkin tuntuu loppupäivästä siltä,
että ne lemmot imevät viimeisetkin mehut
ja ellei jo kuuden aikaan lavitsa houkuta,
niin sitten sohvan nurkka.

Mutta muuten kyllä kieltämättä hyvät -
nuo muoviset kumisaappaat - muoviset kumisaappaat.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

maanantai 15. toukokuuta 2017

KULTTUURiNKiA


KULTTUURiNKiA

Eilen - luontoretken päälle - palattuamme,
ryystimmä lämminkeittoa;
aitoa täkäläistä kulttuurinkia,
itse tehtyä Røktdødfiskesuppaa - herkullista.

Vie kielen mennessään,
jos ei muista pitää huolta siitä.

Saa suun vehnäselle ilman ranskalaista leipää,
silkalla elämyksellisellä maullaan jo,
ilman että mitään kommervenkkejä tarvitsee tehdä,
ei kipenettäkään jotain länsimaista kotkotusta,
ei mitään taika- eli silmänkääntötemppuja;
sillä siisti.

Vain hyvässä uskossa kasvamaan asetettuja,
vilpittömässä norjalaismullassa varttuneita pottuja,
aimo hyppysellinen timbuktulaista maustepippuria,
voita kipparin thai-eukon kämmenkupillinen,
kiusaamatonta alkuperäismaitoa
sekä tietysti savulla ja häällä nitistettyä turskaa.

Valmistuu äkisti ammattilaisella,
eikä aikaa kulu äkkinäiselläkään,
nooh - ehkenpä potun kuorinnan verran;
sitten jo alkaa hivellä - eikä siitä tule loppua
kuni ahtanut mätöllä kupunsa pinkeäksi.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

TUKAANi


TUKAANi

Köyränokkaisia pellonpientareen sulissa kohdissa;
kolmessa viikossa ehättäneet siipilöidä
tänne Arktisen taivaallisen rauhan maisemiin.

Nyt lemmot - onnesta suunniltaan -
varoittelevat kiljaisemalla tuon tuosta pitkin niittuja
meitä täkäläisiä menemästä sikäläisille heikoille jäille.

No me ei mennä;
pois luettuna yksi ranskalainen yltiöpäinen hurjapää
joka tukkii itseään jo rannoilta yli tursuavalle jäälle
senkin uhalla että henki saattaa jäädä uimaveteen.
Sekä paikalle pyrähtänyt,
modernin oloisesti mustiin pukuihin pukeutunut -
itämainen, kiinalainen tai nipponilainen parvi -,
aina siantappokenkiä ja kravattia myöten:
nämät myös hillitysti pulisten meinaavat samaa.

Kiinalaisen ikiwanhan lääketieteen mukaan
suokukon näkeminen nostattaa mieskuntoa.
Jos sellaista kuvaa vilauttaa sitten seurapiireissä,
vastakappaleista muodostuu heti jonoa ulko-ovelle.

Suosittelin käsikielitaidollani tuolle joukkueelle
että ottakaatten tuosta tukaani mukaan jokahinen -
ensmieskuntoon aluksi - niitä piisaa;
suokukot tulevat vasta parin viikon päästä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

lauantai 13. toukokuuta 2017

MEE iTE


MEE iTE

Aivan siis ihan saatanallinen tuisku maata myöten -
tässä muuanna aamuna -,
joku aika sitten kuluvaa kevättä.

Tulta ja tappuraa tuutin täydeltä;
Pohjan Akka siellä kiukutteli kahdeksalla boforilla,
piereksi silkkaa jäistä mannakryyniä ilman sekaan
niin että teki kasvoissa kipiää.

Koiru sanoi porstuan uksen raosta kuikistaessaan:
"Mee ite - meitsi ei mee - ei tuu kuuloonkaan,
pidätän, mitä sinä tuonne viatonta luotokappaletta?"


Emme jääneet suustamme kiinni mokomaan,
otin nöyrästi takapakkia suu vinosti,
uksi kiinni ja se oli siinä.

Tuli kaminaan ja akkunasta tuijaamaan
kun vuoksiaallot murtuvat vastatuuleen;
kun vuononäkymä pelkkiä jänesharjaisia aaltoja,
joita voitelee polttavalla ruoskallaan
vaakatasossa kiitävä jäinen lumi.

Kuksallinen tuoretta kohvetta nousee arvoonsa,
suu menee messingille ilman vehnästä;
lampaantalja kuiskuttaa riettaasti völjyynsä.
Minä menen.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

perjantai 12. toukokuuta 2017

PiiPERTÄJÄ


PiiPERTÄJÄ

Rantalintu vitskuttaa hermostuneesti,
taitaa olla pesäntekele penteleellä jossain niillä main,
ehken suunnitelma piirustuksineen,
kenties asemapiirroksineen,
vai niinköhän vain pöllilupiaskin kanteen
tuherrettu luonnos - tahi pillilupiaskin.

Jaaa-ah, kortta pitelee hellävaraisesti nokassaan,
kodin perustamista kyllä tuo tarkoittaa,
pesää puuhaa sukupuolikumppanilleen,
saattaapa se jossain ujohko impiäinenkin piillä,
ei esittele itseään siinä kunnossa vieraalle,
nokkakin kai puuteroimatta pesäkiiruiden takia.

Ukko sen sijaan paiskii hommia ykköset päällä;
sääli on sairautta -
sitä paitsi sulkasadossa saa uuden kattauksen
koko puku - wanha saa mennä.

Elämä jatkuu muuten verkkaiseen,
isompia hälinöitä ei näköpiirissä
tuota nenäkästä piipertäjää lukuun ottamatta.

Se vaan jää askarruttamaan,
että mihinkäs se sitä kortta,
tyllikansa kun tavanomaisesti vain kykistyy santaan
ja mahan painanteesta tulee kesän pesä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

torstai 11. toukokuuta 2017

PAiKALLiSET TÄKÄLÄiSET


PAiKALLiSET TÄKÄLÄiSET

Heiverökinttuiset,
herkkänokkaiset siipisankarit ovat kaikonneet -
lähes tyyten -,
mutta lienevät kuitenkin hengissä Jossain;
perkeleellinen pohjoinen puhuri nääs
on karkoittanut ne vakuuttavimmille ruokamaille.

Louhi vihloo ohimoita ihmiseläimilläkin,
vaikkei vikaa sinällään ole itse vinkkatuulessa -,
etupäässä siinä päässä,
jota ei ole luonnonsuojeltu
kun on ollut suojeltava muita tapauksia ihmiseltä.

Näitähän sattuu,
useampia kertoja elämänsä aikana,
talven aikana ja kaiken aikana,
eikä niistä ole syytä huolestua,
jos on,
menee pirttiin,
katselkoon luonnon ihmeitä sieltä,
joko akkunasta tai nurkan ruudulta.

Maa on perusteellisen valkoinen,
eikä se tästään muuksi todeksi muutu,
paikalliset täkäläiset sanovat,
että on palattu takaisin ilmastoinninmuutostotuuden
jälkeiseen täyspäiseen aikaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

PREESENS


PREESENS

Kun katsoo vuoren rintuulta maailmaan,
suolaisen veden kuohuvan aavan yli ulapalle;
kauemmas kuin horisontti sallii,
sinne loitomma,
missä mastojen jalat hopeakolikkoineen seilaavat.

Sen näkymän varrelle mahtuu paljon,
monta yksittäistä pientä episodia,
ihanine omine yksityiskohtineen -
eikä yhdelläkään mitään selitystä -
se löytyy vasta jokaisen katsojan omasta päästä.

Ilman aikojaan - tahi on suorastaan syntymättä,
jolloin niistä pääsee eroon olkiaan kohauttamalla;
helppoa - lääst siisön.

Kenties suurin lahja lienee ihmisen lapselle kuitenkin
pienten yksityiskohtien havaitseminen kauneudeksi;
tässä toimessa saa aikaa hukattua rajattomasti,
sillä niitä yksityiskohtia on olevaisuudessa
niin rajaton määrä,
ettei mitään ole enempää.

Kauneutta olisi siis preesenssiin verrattuna
aivan tolkuttomasti jos,
jos kaiken hummaamisen ja hökeltämisen
malttaisi edes tuokioksi jättää asettuakseen.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

tiistai 9. toukokuuta 2017

KUPLAUNiVERSUMi


KUPLAUNiVERSUMi

Niin - onhan se toki niinkin - siis että kevät ratsastaa;
laukkoo seitsemällä änkyrällä tammalla,
kusee riemusta hännälleen,
sitten huiskasee ihmettelijän näkimille tuiskun.

Juuri parahultaisesti
kun tuon vuosittain toistuvan ihmeen äimistelijä
on saanut asetuttua tuttuun paikkaan sijalleen;
pohtimaan tätä uusinta sinistään.

Kysyntää mokomille kyllä piisaa
siinä taivaanpiirin vakimittauksen lomassa;
jos vain sattuu erheytymään joutilaaksi sille asialle.

Humeettiin on tunkemassa kumma sininen;
onkohan universumeita loppujen lopuksi useita?

Joskus näet tulee salakavala kylmäävä ounastus,
jottako lempoja olisi muuallakin vielä -
ettei tämä täkäläinen riittäisi alkuunkaan -,
vaan että jossain Eridanuksen suunnalla olisi
joku muka kylmä piste todistamassa sikäläisen
universumin päsähtämisestä yhteen täkäläisen kera.

Ettäkö ihan multiversumi - elettäisiinkin kuplassa,
vanhuskaiden kalliolaisten tapaan,
itse koskaan väärässä olemisen tunnetta tuntematta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

maanantai 8. toukokuuta 2017

VAiN MAALAUS


VAiN MAALAUS

Mikä hurmaava murha,
toki vain ja ainoastaan
luonnonlakien puitteissa ja oikeutuksella - ei turha,
ilman varsinaista himoa turmatöihin
kuten mokomaan mieltyneillä ihmiseläimillä.

Mutta että surma tarkoituksella kuitenkin;
nälän pakottama,
pälkähästä päästäkseen.

Tehtävä -
vaikka kuin korkealla eettiset arvot;
etenkin ihmisen aivoin asetettuna
näiden viattomain luontokappaleiden päälle.

Noj-joo, auvoinen huomen,
komean kosiopukuinen isokoskelonuorukainen
joka lilluu, killuu, liehtoo ja liehittää,
hyörii ja pyörittää alttiin neitokaisen ympärillä
ilman huolta huomisesta,
ilman aavistustakaan taivaalta parahultaisesti
syöksyvästä viimeisestä tuomiosta.

Ja tietenkin omat näkimet liimautuneena
tähän yllättäin alkaneeseen episodiin niin visusti,
että älli ei reagoi kourissa kyköttävään kameraan;
ei siis kuvaa muutoin kuin maalaamalla.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

EROJA


EROJA

On päiviä - on aamuja - jolloin ihmisten keksimät
hyvätkään jumalat eivät mahda sähkökatkolle mitään;
niin ovat ankarat luonnonlait Kulttuurissa.

Sivistyksessä lienee toisin,
siellä hyväuskoisuus hölynpölyyn on in
ja kynnys ryhtyä pötyilemään on muutenkin matala;
vai - onko sitä edes -,
joskus epäilyttää enemmän kuin pieteetti sallii.

Kyseenalaistaminen on voimissaan täkäläisittäin;
se on niitä muinaisten esi-isien perimien jäänteitä
joita kovin tavanomainen tulen ääressä istuminen
palauttaa aikain takaa humeetin
sekä siellä haihattelevan mielikuvituksen käyttöön.
Kulttuurissa tyypillinen, hyvinkin arkinen tapa.

Eroja siis on,
varovasti sanoen oleellisen erilaisia,
varovasti siksi koska huu-haaseen höyrähtäneet
hermostuvat helposti jo mokomasta mainittaessa;
toisaalta siksi että tulehtuminen ei auta onnellisen
täyspäisyyden palautumista lain.

Ja myös siksi kun keväisin on ilmastossa useinkin
varsin moninkertainen määrä
sangen huomattavan herkästi tulehtuvia tulipasilleja.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

lauantai 6. toukokuuta 2017

RiEKKOHÄÄT


RiEKKOHÄÄT

Hurmaava sarastuksen sävyttämä tundralakeus,
suolaveden maailmojen uumenista leijuva,
mystinen kutkuttava tuoksu leijaelehtii,
hivelee sielua untuvaisesti.

Vuoksen kohina imeytyy pystyyn ranta-ahteeseen,
kolmesataakuusikymmentä astetta hiljaisuutta;
ei aivan,
riekkokansan häät meneillään.

Pientä jupinaa - peukka, peukka, peukka, hrrr,
kiihkeimmillä sulhoilla riettaat,
huomenen matalassa valossa kiimaa hehkuvat
punaiset ohimot.

Satunnaisia rakastumisia useilla suunnilla,
astumisia muutaman silmun napsaisun välillä,
sitten vaan ollaan ja toivotaan parasta.

Tumma Saatana istuu kalliopahtaalla vahtaamassa,
elämä ei ole pelkkää eroottista hurmaa,
syötävää lahdattava joka päivä.
Tänään paistien kokoontumisajo on sujunut;
tämän mustan enkelin kannalta paremmin kuin hyvin.

Parisatapäinen hääväki ei uhasta hätkähdä,
elämä on - joskus on jonkun vain mentävä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

perjantai 5. toukokuuta 2017

SiELLÄ TÄÄLLÄ


SiELLÄ TÄÄLLÄ

Artinen hysteria tipotiessään,
vaikka kuin tähystäisi ympäriinsä joka suuntaan;
aivan erityisellä pieteetillä vielä,
mutta vain hankikanto.

Kovin on hyvin mukiinmenevän siloisenoloinen,
muutamissa nokissa palteita valleina,
aniharvoissa lakeuksissa haitaksi asti niin,
jotta mitenkään ankarammin pompottaisi,
vaikka niihen päistikkaa osuisi.

Valon leikki,
varjojen alati muuttuvat kuviot muokkaavat,
maisema elää alinomaan näkimissä,
jokainen silmäily kokee uuden ihastuksen.

Siellä täällä liikkuvia pisteitä,
pilkkiheimolaisia vaihtamassa avantoa;
jossain kummun takaa ulottuvan ulinan myötä
ilmaantuu näköpiirin rajalla vastapäivään viilettäjä;
sellaista haipakkaa painaa ettei huomaa katsojaa.

Loitompana sisämaassa,
ylängöksi kohoavan harjanteen kupeella verkkainen,
harmahtava massa huuruhuntuineen ajautuu,
oijustaa parin peltipailakan jouduttamana
ikiaikaista reittiään vasomispaikoille.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

torstai 4. toukokuuta 2017

SOPiVAT


SOPiVAT

Sarastus on hiipinyt jo aikaa sitten,
vuoren laen liki kivipaadet pönöttävät tyyninä,
vapaasti mielikuviteltavina mustina uhkina,
jos vain ite haluaa.

Peikkolauma pelolla ja ilman;
kysehän on mielenmaailman koukeroista,
sellaisista vielä kallonporaamattomista -
epämääräisistä häiveistä -
loppumattomalta tuntuvassa vaelluksessaan
luukopan sisällä ilman ulospääsyä.

Tokihan ne muuten - muissa tapauksissa -
pysyvät samoina tavallisina isoina pultereina
kuin mitä virkaa ovat tehneet ajattoman ajan,
aina siitä saakka kun jääkaudet keksittiin,
nämä varmaan jo varhemminkin
maakuoren murroksista saakka tuossa paikallaan.

Vaan hyvin ovat sopineet olemaan keskenään;
tuskin on isompaa keskinäistä rettelöä ollut,
hyväkuntoisen oloisia äkin vilkaisten,
toki pientä ajanhampaan nakertamaa rapautumista,
mutta että kuitenkin.

Ei se olemassaolo juuri kummosta kaipaa,
riittää että on kivimöhkäle - sillä jo mennään hyvin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

HiLJAiSTA ELÄMÄÄ


HiLJAiSTA ELÄMÄÄ

Walpurin jälkeistä elämää;
ranta-aavikolla tepastellaan jälkiä silkkiseen,
hienonhienoon hiekkaan.

Koukeroita niin taajalti,
näyttää kuin maalarimestari olisi pikku hiprakassa
tapiseerannut väärän alan kuviotapetilla
ja sitten kenties tullut jonain -
sanotaan nyt vaikka herkähkösti,
auvoisina selvimpänä hetkinään katumapäälle -
havahtunut äkin,
kiskaissut vuodat pois ihan hyvyyttään.

Niin on kaunis kuvio ihailtavaksi varhaisaamussa,
huomenen lahja kiireettömälle kutvailijalle
joka odottelee hoppuilematta
kuni koiru saa sivuun ojennetun takajalkansa
käännettyä takaisin varsinaiselle paikalleen.

Suolainen vesi on rauhallinen,
vuoksi on kyllä jo tulossa,
mutta kohisee vielä kauempana;
hiljaista elämää.

Siihen ei lasketa - eikä se kosketa -
lokkirintamalla ei luonnonrauhasta ole ylitarjontaa;
heillä eletään viriilin riettauden suurinta juhlaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

tiistai 2. toukokuuta 2017

OORNOTTUPii


OORNOTTUPii

Tanssin sadetanssia rapsakalla sannalla,
tuuli on kuivattanut laskuveden jäljen;
pyyhkinyt siloksi sen loppusilauksen
minkä suolavesi tekee perääntyessään.

Hutvailuksikin tätä tointa saattaisi joku äkkinäinen,
mutta kyläläiset ovat tottuneet,
suhtautuivat pieteetillä jo katon harjalla seistessä.

Eetoksia pujahtelee pitkin ja poikin,
sujahtelee toinen toistensa läpi;
niin kuin paremmissakin perheissä tehdään joskus.

Oornottupii;
kylmänkö vaiko kuuman,
jyrkänkö vai loivan välillä painisin ennemmin;
lauhkeampi ihminen kai sanoisi,
mieluummin miellyttävänkö kuin epämiellyttävän?

Etenkin jos saisin valita;
eikä tarvitsisi jyrkkä olla muuten,
eikä onea,
pikemminkin koleerinen humoristi - sev verta tyhmä,
ettei ymmärrä suuttua.

Esimerkiksi jonkun muun omituisista sanarakenteista,
lauserakenteista tietenkin puhumattakaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

maanantai 1. toukokuuta 2017

SUKUPUOLiSTA NOSTETTA


SUKUPUOLiSTA NOSTETTA

Katse piirtää taivaanpiiriä,
ehken jossain kaukana tulevaisuudessa;
ehken ei.

Joka tapauksessa,
jos isäntä Wappuna ei tule hyvän sään aikana;
ei ole asiaa vielä Helluntainakaan vaolle.

Kyllähän tässä istuisi - kynsitulilla,
parin desin ravintolakahvepannua tulessa käyttäen
ja vahdatessa samalla syrjäsilmällä
siipispankkomaailman edesottamuksia.

Ärhäkkää on nyt,
ei kun pörhäkkää piti sanoman,
useimmalla yksilöllä on uhittelun tapaista ylväilyä;
siivet länässä kulkemusta,
ympyrän polkemista,
pyrstön pörhistelyä
ynnä kaikenlaista sanoin osaamatonta äkseerausta.

Ja sitten se tyttöspuoli;
suurinpiirtein - lähes liki -,
ilmaan piirretyn kehän ulkopuolelta,
arvioitselee mahdollisen tulevan sulhonsa
hetken hurmaan tarvittavan sukupuolisen
nosteen väkevyyttä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.