torstai 7. heinäkuuta 2011

UUTTA MAATA


UUTTA MAATA

Päivä päivältä vaan tuntuu,
jotenkin selittämättömän oudosti,
kuitenkin samalla kumman tutusti,
että yhä lähemmäksi sitä maata kulkeudumme,
jossa tiedän henkisen kotini odottavan.

Yhä tutummiksi käyvät yli käydyt vuoret,
kotoisimmiksi syvinä viiltoina harjanteiden takaa
siintävät merenlahdet.

Rannalla vastassa tyrskyt,
jotka toimittavat terviisiä suoraan pohjoisnavalta;
jokainen isku rannan mustia louhia vasten kumisten
tai kuiskaten
kalisevaa somerikkoa tavoitellen,
pitkin hennoksi hiekaksi jauhautunutta vesirajaa.

Uupumatta - tunnista toiseen.
päivästä päivään,
vuodesta vuoteen
kellon ympäri.

Lintujen kirkunakonsertti
hätäinen pyrähdys valtavina valkeina parvina sinelle,
kun tunnustan uutta maata;
ikään kuin mörön olisivat nähneet ahdetta lähestyvän.
Eivät tunnista vielä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi