OMATEKOiNEN KOOMiKKO
En ole runoilija - en sinne päinkään;
pelkkä yksinäinen susi outojen sanojen viidakossa;
hortoilen eeskahtaalle silkan vaistoni varassa.
Teen pilaa oikeista - palavista,
eetoksensa voimalla oodeja sepustavista runoilijoista
huojuvalla moraalillani tanssien.
Väsään irvikuvia huvikseni, aikani kuluksi,
säännöllisesti - kuin ikään leipätyössä;
mutta ilman apurahaa, viiniä, olutta tai muuta
asiaan kuuluvaa kaapua ylläni.
Olen yksinkertainen, omatekoinen koomikko
ja nauran vain itselleni aamuisin keittiössä - heittiö,
saadessani sisäisen tyydytyksen ilkiöteolleni.
Ilkeilen nälkätaiteilijoille
jotka osaavat kirjoittaa yltiöpäisiä sepustuksia
apurahahakemuksiinsa paremmin kuin runojansa;
kai mieluumminkin saadakseen harhailla
räytyen viinin- ja oluenhuuruisessa maailmassa
valittamassa ymmärryksen puutetta.
Ilveilen minkkiturkkisten akkojen piirittämille
vaaleanpunaisille, pitsiin puetuille puppeleille
jotka syövät kädestä ja naivat pyynnöstä
jotta tädeillä on kulttuuria.
(Runotorstain 200. aihe: Runo)
pelkkä yksinäinen susi outojen sanojen viidakossa;
hortoilen eeskahtaalle silkan vaistoni varassa.
Teen pilaa oikeista - palavista,
eetoksensa voimalla oodeja sepustavista runoilijoista
huojuvalla moraalillani tanssien.
Väsään irvikuvia huvikseni, aikani kuluksi,
säännöllisesti - kuin ikään leipätyössä;
mutta ilman apurahaa, viiniä, olutta tai muuta
asiaan kuuluvaa kaapua ylläni.
Olen yksinkertainen, omatekoinen koomikko
ja nauran vain itselleni aamuisin keittiössä - heittiö,
saadessani sisäisen tyydytyksen ilkiöteolleni.
Ilkeilen nälkätaiteilijoille
jotka osaavat kirjoittaa yltiöpäisiä sepustuksia
apurahahakemuksiinsa paremmin kuin runojansa;
kai mieluumminkin saadakseen harhailla
räytyen viinin- ja oluenhuuruisessa maailmassa
valittamassa ymmärryksen puutetta.
Ilveilen minkkiturkkisten akkojen piirittämille
vaaleanpunaisille, pitsiin puetuille puppeleille
jotka syövät kädestä ja naivat pyynnöstä
jotta tädeillä on kulttuuria.
(Runotorstain 200. aihe: Runo)
Hywin sivallettu.
VastaaPoista(ps. ertittäin mieltäkiinnittävän näköinen työpiste...)
Liisu
Akalle:
VastaaPoistaTänksis. Nooh - piste kun piste.
Mitäs me ei-runoilijat. :))
VastaaPoistaHelanes'lle:
VastaaPoistaMinä niin toivon, että muutkin pysähtyisivät ajattelemaan kohtaansa.
Minä pakerran ihanasta pakosta...
VastaaPoistaHihoille:
VastaaPoistaSe on wäkevä voima!
jotenkin vain hymyilytti tuo kertomus.. joskus tosiasiatkin hymyilyttää. ei kai se paha ole..tuli vain niin todellinen tunne, tuota se on runon vääntäjän arki
VastaaPoistaAikatherinelle:
VastaaPoistaNooh, todellinen mikä todellinen, nähty on ja koettu. Ei muuksi muutu.
Mainio. Kirjoittajan työpisteesi vaikuttaa tehokkaalle, kuten runosikin epärunoilijasta;)
VastaaPoistaRailalle:
VastaaPoistaKiitän kommendeerauksesta! Nooh - piste ja piste.