HARRiMASSA

HARRiMASSA

Höyryävä kahvi pölkyn päällä vartoomassa,
tuoksuu kiehtovasti,
kilvan nuotiosta läikähtelevän tervaisen savun kera.
Silmät lumpsahtelevat, ajatus karkaa villiin.

Hyvän matkaa tätä päivää on eletty,
taivallettu tietöntä umpista poronkusema tolkulla,
sitten lopulta kohvaisen jään selällä.

Ensimmäiset terän mittaiset reiät,
koukistajat maitohapoille - hiki:
sohjon sorkkiminen, vieheen laskeminen ja loitsu.
Nyt on kaikki pelissä...

Ikuisuuden kestävä minuutti - kärsimättömästä tuntuu,
että se pahkeinen vielä oikein tahallaan vitkastelee,
niitä lemmon loppusekunteja mataessaan.

Ei varoitusta - hirrrrrveä ISKU,
käsi tempaa vaistomaisesti vastaan.
Myrkky ryntää vereen ja siinä samassa sätkii jo
jättiläisharri karstanteella, kaikki ne ovat - jättiläisiä.

Silmä punnitsee, ylikiloinen;
hopulla veden silmään uutta namia tarjolle.
Heti kiskaisee toinen ahnas raju.
Sekin jäälle. Helpottaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!