Paitsi että toisilla menee paremmin kuin toisilla. Siitä ei saa puhua, eikä siitä haluta kuunnnella. Se on vihapuhetta ja kateutta. Epäkohtia tulonjaossa ja saavutetuissa eduissa ei ole, vain kateutta toisen parempaan menestykseen. Kateus puolestaan on synti muka mustakaapujen jumalaan luottavien politikkojen puheissa. Semmosta se on. Älä kadehdi. Kaikki mikä on sinun on myös minun ja mikä on minun, on vain minun. Tästä lähdetään.
Kokomustan Suvi Münchhausen Lindénin seikkailu on toistaiseksi paras esimerkki sen sijaan ahneuden synnistä.
Vaikka sanoisin "Abracadabra-Abracadabra-Abracadabra..." -sata kertaa, niin minusta näyttää silti - olen kovapäinen tyhmä, että fakiiri Kataisen persnahkoja alkaa polttelemaan se €U-tuli jossa istuu rupusakin perseillä.
Eilinen uhkauksilla verhottu puhe kuulosti ihan siltä.
Vaikuttaa hyvin runsaasti jotenkin, että tämä uusi pankkiryöstö-aalto koskettaa nyt sittenkin Suomea, että tässä taitaa nyt käydä köpelösti kun irtiottoa ei uskallettu hyvissä ajoin, oikea-aikaisesti tehdä.
Asiat ryötävät nyt perässä, olipa toiminta tästä eteenpäin mitä tahansa. Aina roiskuu etiäpäin kun rapataan.
Ja ruskea kieli... se alkaa vähitellen maistua... ei ainakaan maitosuklaalle. Ilmeestä päätellen.
Suomalainen omatekoinen eliitti on luottanut asiantuntijoihin kuin siniseen kiveen tai tuottanut niitä itse julkisuuteen. Kertomatta vain on jäänyt se, ja osin tosin ymmärtämättä, että näitä asiantuntijoita kutsutaan hyvin valikoiduissa piireissä myös tuttavallisemmin - huoriksi, hehän sanovat maksua vastaan mitä vaan tilaaja ikuna keksii haluta.
Ottavat suuhun sanoja ja lutkuttavat niitä niin kauan, että tilaajalla kääntyvät silmät nurin päässä onnentunteesta.
Rupusakki kuuntelee tätä hevosen veteenpaskantamista kaikilta kanavilta huulipyöreänä ja käsittelee orgasmia puolesta ja vastaan sitten kuuliaisena somessa ja katsoo asiantuntijan sormea, eikä sitä minne se osoittaa - paniikkiin, joka on verhottu näihin korulauseisiin paskapuheisiin.
Nyt korostetaan kusesta pääsemisen ratkaisua sivistyneeksi. Puhutaan solidaarisuudesta niitä roistoja kohtaan jotka ovat pettäneet järjestelmän ja syöneet kuormasta. Heihin pitää suhtautua sivistyneesti. Heitä pitää auttaa ja tinkiä omista saavutetuista eduista vaikka kuin ottaisi päähän.
Erityisen helppoa tämä oman kansan sisäinen ryöstö näyttää olevan juuri tälle kotimaiselle omatekoiselle eliitille joka jakelee suunapäänä heimon rahoja taivaan tuuliin.
Näille ei kai kukaan ole viitsinyt vaivautua kertomaan, että sivistys kestää keskimäärin vain siihen asti kun eineet loppuu - sinne 3. nälkäpäivän kieppeille.
Eikähän sivistys aikuisten oikeesti ole muuta kuin kykyä lykätä herätteen ja tyydytyksen väliaikaa.
Vaikka tuhannen tyyppiä olisi uhkaavasta talousromahduksesta eri mieltä kun minä, se ei todista, että minä olisin väärässä. Entäpä jos nuo tuhannen tyyppiä olisivat sitten väärässä, onko se mukamas todistus, että olisin oikeassa?
Mitä jos ollaankin koko remmi väärässä?
Lumedemokratiaa jatketaan wiimeiseen päivään saakka. Jokainen päivä on voittoa ketkulle aina siihen asti kunnes nämät roistot nakataan yhteisöstä pihalle.
Rupusakki voi verrata parahultaisesti tätä sixpäkin käyttäytymistä heti uransa alkumetreillä erään hyvin tunnetun pikkupojan lausahdukseen kun hän kurkistaa vanhempiensa makuuhuoneeseen yöllä:
"Ja minua oltiin raijaamaassa psykiatrille kun imin peukaloa!"
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi