torstai 15. syyskuuta 2011

KiiKKUSTOOLiSSA


KiiKKUSTOOLiSSA

Keltaiset lehdet piirtävät leijaten viiltoja
upeaan ruskamaisemaan,
asettuvat asfaltille absurdiksi šhakkilaudaksi
sumeaalogiikkaa käyttäen.
On pehmeää ja syksy saa.

Oneat, kosteutta tihkuvat pilvet ruuhkautuvat
jo hämärissä enteellisesti taivaanpiirille.
Sateenkaaret on siirretty varastoon
ja tilalla kirjava,
apeana kiiruhtava sateenvarjoparvi
tuomassa väriä apaattiseen iloon.

Kastuminen ei ole enää kivaa,
sitä toivoo lähinnä vain nirppanokkaiselle naapurille;
yrittää mokoma juhlapuvussaan näyttää sivistyneeltä,
rankkasateessa piikkikoroilla piipertäin.

Katselen lempeää asetelmaa lämpölasin takaa;
laskettujen luomien alla silmät avoimina,
kiikkustoolissa,
jalat syylingeillä topatuissa nutukkaissa.

Yhytän nuotin ilmasta,
nappaan sen suuhuni
ja kulautan kurkusta alas.
Pian laulan vaikka sataa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

4 kommenttia:

  1. Voiko kirjava sateenvarjo olla apea?

    Kiikkustoolissa on kivaa.

    VastaaPoista
  2. Calendulalle:
    No kyllä voi. Ainakin runossa.
    Ja kyllää vaan, kiikkustoolissa on kivaa.

    VastaaPoista
  3. Ihan kuin talviuni olisi jo lähellä.

    VastaaPoista
  4. Peikkoiselle:
    Aivan, hätäisimmät taitaa jo pöyhiä petejään.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi