lauantai 4. kesäkuuta 2011

SiiRTYMÄ


SiiRTYMÄ

Puuskutan, mutta perillä ollaan,
nousu vilttoa kallasta kiiren päälle käy työstä.
On asettuva toviksi elpymään.

Vasta kun kohina suonissa vaimenee,
siirryn pahtaan reunalle.
Suljen silmät, tuijotan menneisyyteen
ja tavoitan kaukaa siintävän punaisen talon;
sinivalkean taivaan alla palaavat takaumat.

Harppaan jyrkänteen reunalta tyhjyyteen;
EI, vaan astun yltiöpäänä vinhaan aikakoneeseen.
Siinä tulenpalavassa - ajattomassa hetkessä,
siinä joka oli jo aikaa sitten;
siirryn liki puolivuosisataa.

Kesälle tuoksuvan aamun ensi säteiden selässä
palaan kasteista ävärtä myöten ensiriiuuyöstä.
Tuuliviiri nuokkuu suden hetkeä,
valkeat lakanat hohkavat aitan ja tuvan välissä uluilla.

Karhu on noussut ometan harjalle,
äkikseltään näyttää ihan kissalta - houkuttelen syliin,
ei suostu joten jatkan kotiutumista.
Portaan narahdus, saranan parahdus;
juuri uunista otettujen Karjalan piirakoiden tuoksu
tunkee aistiin ja saa veden herahtamaan kielelle.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Siirtymä. Onnistuneesti suoritettu kallaalta toiselle.
    vatukka

    VastaaPoista
  2. Vatukalle:
    HEH - on niin tuoreessa muistissa. Kiitos huomaavaisuudesta.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi