Helteellä on suurinta huutoa - muotia, puhua säästä. Kauanko tätä lystiä kestää? Ukkostaako? Onko haittaa luonnolle, karjalle, inimisille - eritoten wanhuksille. Paljonko on oikea "neste"määrä ja paljon paljon muuta uutta halutaan tietää helteestä.
Nyt puhutaan - tässä jutussa, säästä omasta päästä. Aivan vain saivarrellakseni; kirjoitetaan. Tai siis minä kirjoitan. Allekirjoittanut.
Uutistoimituksiin kautta koko maan, kuuntelijoiden onnettomuudeksi jokaiseen kinkerpiiriin erikseen, saadaan aina pitkällisen hakuprosessin jälkeen joku innokas sää-toimittaja kyselemään ja jankkaamaan Ilmatieteenlaitoksen meteorologilta typeriin kysymyksiin vastauksia joissa on mukana suvituulen tukahduttava hönkäys ja useimmiten samasta suunnasta.
Oi että kuinka usein olenkaan miettinyt huikentelevasti, haihatellut tyhjän perään, kihertänyt sisäistä naurua, josko joskus joku kehittynyt meteorologi kyllästyy lopulta toimittajien typeryyksiin ja vastaa kerrankin hyvin sotamies Svejkimäisellä otteella vaikkapa kysymyksiin: "Kuinka kauan tätä hellettä vielä kestää? Milloin tämä päättyy?"
Suurin piirtein näin, tähän tapaan:
"Tämä pirullinen helle, jota suuresti kunnioittamani toimittaja varmasti tarkoittaa kysymyksessään - niiiiiiin, ilmoitan nöyrimmästi, tämähän loppuu ihan normaalisesti kalenterin mukaan Auliksen päivänä elokuun 16. klo 19:27:51, suurinpiirtein tasan. Toki sikäli siis, mikäli rintamien välillä ei tapahdu suurempia muutoksia.
Sanotaan nyt sitten kuitenkin varmuuden vuoksi, toleranssin takia, että vaikkapa 20:27 ja 51, eihän sitä koskaan tiedä näiden ilmastoinninmuutosten ja ilmavaivojen minuuttiaikataulua, koska joku voi olla myöhästynyt helteen takia jo alun alkaen ilmastopaneelista jolloin kokouksen kestoa on jouduttu loppupäästä pidentämään."
Jo vain se olisi mukana nähdä toimittaja-plantun pitkäksi venähtävä naama tuollaisen vastauksen saatuaan suorassa lähetyksessä.
Kun paahtaa puolen Absurdistanin läpi wankkureilla, sitä ehtii kuunnella monen paikallisradion läpätyksiä ja yksinpuheluita säästä; suurinpiirtein vartin välein.
Sää täyttää elämämme; satoi tai paistoi. Parhaimmillaan tunteroinen vilahtaa rattoisasti tähän malliin:
12:00 Uutiset ja sää
12:15 Paikallinen sää
12:22 Saa soittaa: Mitä sää teet tällä säällä?
12:30 Paikallisuutiset ja sää
12:33 Toimittajan sää
12:50 Merisää
13:00 Uutiset ja sää...
Jopa kolmeen (3) minuuttiin saakka ylettyvissä juonnoissa vatkutetaan säästä ja musiikkivalinnat on parhaasta päästä; Markku Suomisen: Sadetta mä kuuntelen..., Henry Thiilin; Aurinkoinen, Papu ja poikien; Helle, CCR:n Who stop the rain? Jne. jne.
Joka kolmannen piisin jälkeen epäillään helteen syyksi ilmastoinninmuutosta tai sen pettämistä, viime kädessä Rexonan.
Nyt minä lähden poimimaan vasullisen lahnaverkkoja. Lahnat ovat kovin oivallisia savukaloja sillä ne ovat litteitä, makaavat kuin lahnat ja sopivat mainiosti sellaisiin vaatimattomiin talouksiin kuten meillä; kattokin niin matala majassa, että lahnatkin joutuu syömään mahallaan sängyn alla.
Siis lähden mikäli helteeltä kykenen, eikä helle ole kypsentänyt lahnojani yön aikana ylikypsiksi.
Ennen lähtöäni mää kuuntelen vielä uutiset ja sään.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi